Kanerva vakuuttaa, että nähtäville pantava maakuntakaava mahdollistaa sekä sillan että tunnelin rakentamisen Paraisten ja Nauvon välille. Maakuntahallituksen jäsen Nina Söderlund (vas.) on kallistumassa sillan puolelle, jos kiinteää yhteyttä halutaan.
Söderlundin mielestä tärkeämpää on kuitenkin taata maantielauttayhteyden jatkuminen toimivana. Kanervan tapaan Söderlund ei usko nopeisiin ratkaisuihin.
– Lauttayhteyksien varmistaminen on liitossa koettu nyt ensimmäiseksi asiaksi. Uutta kalustoa pitää hankkia, Söderlund arvioi.
Söderlundin mukaan vasta nyt on tajuttu, että nykyinen lauttakalusto alkaa olla loppuun kulunut. Kuljetustason säilyttämiseksi edes nykyisellään tarvitaan valtion budjetista merkittävää satsausta.
Maakuntajohtaja Juho Savo ja Kanerva matkustavat ensi perjantaina Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin Työvene Oy on yksi potentiaalisista lauttatoimittajista.
Nauvossa asuvan Söderlundin mielestä saaristolaisten näkemyksiä on pitkälti tuonut julki vain Rkp. Nyt tarvittaisiin laajempaa maakunnallista näkemystä: lauttojen rakentamista Uudessakaupungissa ja hyviä kulkuyhteyksiä saaristossa.
Söderlundin mukaan myös maakunnan demarit ovat lämmenneet ajatukselle parantaa Uudenkaupungin työllisyyttä rakentamalla lauttoja ja samalla kohentaa maakunnan työllisyystilannetta.
Söderlund harmittelee, että Rkp ei ole osannut yhdistää maakunnan etua ja ruotsinkielisen saariston tarpeita. Paraisilla, Nauvossa, Houtskarissa ja Korppoossa on keskitytty enemmän siihen, tuleeko välille rakentaa silta vai tunneli. Saaristokunnat ovat suhtautuneet tunneliin vieroksuen.
Tielaitos on kannattanut tunnelia halvempana vaihtoehtona. Hanke jäi aikanaan jäihin Tiehallinnon ja kuntien vastakkaisten näkemysten vuoksi. Kanerva kuitenkin kiistää, että rakentamalla tunneli, se olisi nyt valmis.
Tieyhteys
kallein
Söderlundin mukaan Paraisten ja Nauvon välinen kiinteä yhteys on toteutuessaan kenties maan kallein alan yksittäinen hanke. Tämän vuoksi hän ei pidä sen valmistumista lähivuosien asiana.
Lauttakalusto alkaa olla vanhentunutta, ja sen uusimiseen pitää ensimmäiseksi satsata.
Lauttaliikenne myös työllistää saaristolaisia.
Työllisyysnäkökohdista sekä tunnelin ja sillan ympäristövaikutuksista on kuitenkin keskusteltu sangen vähän. Silta vai tunneli -väittelyä sinällään on käyty sitäkin enemmän.
Söderlund pitää lauttojen uusimista tärkeänä myös ympäristösyistä. Kun uusia lauttoja hankitaan, polttoaineena voi olla esimerkiksi biodiesel tai maakaasu.
Lauttakapasiteetin lisäämistä edellyttää myös se, että Houtskarin ja Iniön välinen liikenne tulee ympärivuotiseksi ja ilmaiseksi. Lounaissaariston kiertävä Saariston Rengastie vetää enemmän liikkujia.
Lauttayhteyden vakinaistamista kiirehti viiden kunnan yhdistyminen Länsi-Turunmaan kaupungiksi
Kanerva myöntää sillan olevan maisemallisesti arveluttava. Suurimman vaihtoehdon mukaan toteutettuna silta näkyisi Nauvosta Utöhön.
Kanerva tietää puolustusvoimien vastustavan siltaa. Myös Merenkulkulaitos on suhtautunut kriittisesti sillan rakentamiseen, koska se rajoittaisi kaavaillun Örön laivareitin alusten kokoa.
Maakuntakaava
mahdollistaa
Kaikki kolme vaihtoehtoa, silta, tunneli tai lauttaliikenteen jatkaminen, ovat Kanervan mukaan ”pöydällä”. Kanervan aloitteesta maakuntakaavassa mahdollistetaan myös tunneli.
Tiehallinnon syksyllä tekemän arvion mukaan silta maksaisi 140 ja tunneli 95 miljoonaa euroa. Neljän uuden lautan hinta olisi 50 miljoona.
Sillan käyttökustannukset olisivat 1,4 ja tunnelin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Nollavaihtoehdon lauttakustannukset nousisivat 4,5 miljoonaan euroon.
Maakuntajohtaja Juho Savo sanoi runsas viisi vuotta sitten, että siltavaihtoehto on pois suljettu. Nähtäville vietävä maakuntakaava on tehty siltaa silmällä pitäen. Savo ja Kanerva ovat puoluetovereita.
lehti 