KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Suomalainen Zen

Tuula-Liina Varis
30.1.2011 18.26
Fediverse-instanssi:

Suomalaisten liikuntaharrastukset käyvät kalliiksi. Lehtijutun (Karjalainen 24.1.) mukaan liikuntavammoista aiheutuvat suorat kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain noin sata miljoonaa euroa, seurannaiskulujen kanssa tuplasti enemmän. Liikuntavammoista seurasi toissa vuonna yli 70 000 sairauslomaa.

15–74-vuotiaille miehille sattui vuonna 2009 melkein 350 000 liikuntatapaturmaa, kun samanikäiset naiset eivät yltäneet kuin noin kolmasosaan siitä. Molempien sukupuolten kohdalla liikuntavammat ovat parissakymmenessä vuodessa lisääntyneet, mutta miesten aivan huimasti, ne ovat liki tuplaantuneet.

Mutta liikunta on toki hyvä harrastus, ja siitä saadaan taloudellistakin hyötyä. Tosin sen arviointi tuntuu epämääräiseltä, kun haarukka on 20–200 miljoonaa euroa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Duudsonien aivottoman kohelluksen saama suosio kertoo aika ikäviä tosiasioita suomalaisten henkisestä tasosta.

UKK:n instituutin asiantuntijalääkärin mukaan extreme- ja trendilajeilla on tapaturmatilastoja kasvattava rooli. Rajuilla palloilulajeilla on korkea vammariski, mutta niin on myös naisten suosimalla ratsastuksella ja juoksulla. Oman lisänsä tapaturmatilastoihin tuo niin sanottu Duudson-harha eli kuvitelma, ettei päättömimmässäkään kohelluksessa voi tapahtua mitään.

Mutta kyllä kansa tietää. Urheilija ei tervettä päivää näe, kansa sanoo, eikä se ole mikään vitsi.

”Liikunnan iloa vai päätöntä menoa”, kyselee UKK-instituutti. Hyvä kysymys, sillä liikuntaharrastuksissa on paljon päätöntä, suorastaan sairasta.

Intohimoinen liikunnanharrastaja, joka vetää muutamat maratonit vuodessa, juoksee 200 kilsaa viikossa ja hiihtää talvisin tuhat kilometriä, on suomalaisessa katsannossa oikein esimerkillinen kansalainen. Minun mielestäni tällaista tyyppiä ihan selvästi viiraa päästä ja hänen pitäisi äkkiä hankkiutua vierotuskuurille addiktiostaan. Samoin kuin niiden, jotka kuolemaa uhmaten kasvattavat luonnottoman lihaksiston kaikenmaailman mömmöillä. He eivät periaatteessa ole yhtään sen terveempiä kuin anorektikot, jotka yrittävät hallita ruumistaan hävittämällä sen kokonaan olemasta. Duudsonien aivottoman kohelluksen saama suosio puolestaan kertoo aika ikäviä tosiasioita suomalaisten henkisestä tasosta.

Samalla kun kilpaurheilusta on tullut yhä kovempaa bisnestä, kilpailuhenki on vallannut myös liikuntaharrastukset. Kilpailun myötä tulee suoritus- ja tuloskeskeisyys, äärimmäinen rääkki. Siihen pakotetaan jo lapset. Mitattavissa olevat tulokset ovat tärkeintä, ja niitä varten kuntourheilijakin kytkee itsensä jos jonkinlaisiin mittareihin, joita hänelle voimaperäisesti kaupitellaan. Harrastipa mitä tahansa, ensimmäiseksi on ostettava viimeisten trendien mukaiset vehkeet.

Tämmöinen meno on kauhistus ihmiselle, joka on lapsesta asti vieroksunut kaikkea kilpailua ja joka vasenkätisenä ja likinäköisenä joutui koko kouluajan kärsimään mitattavia tuloksia ja paremmuusjärjestyksiä rakastavien voimistelunopettajien väheksynnästä ja kettuilusta.

Siis minulle. Mutta meitä on tuhansin tässä maassa.

Mutta urheilua rakastavankin suomalaisen lempilaji taitaa sittenkin olla sohvalla pötköttely ja toisten suoritusten seuraaminen telkkarista.

Suomalaisessa elämäntavassa on nimittäin yhä edelleen paljon zeniä.

Zen on varsinkin Japanissa ja Koreassa esiintyvä buddhalaisuuden muoto. Zen-harjoitus perustuu mietiskelyllä saavutettavaan sisäiseen valaistumiseen.

Mietiskely ei tarkoita pää punaisena pohtimista vaan aivojen vapauttamista kaikenlaisesta ajatus- ja tunnekuonasta. ”Valaistuminen” on mielen vapauden ja ruumiin rentouden tila. Joogaharrastusvuosieni myötä olen ymmärtänyt, miten paljon zeniä on monissa toiminnoissa, joita suomalainen ja varsinkin suomalainen mies on ikiaikaisesti harrastanut.

Tuntikausien yksinäinen pilkkiminen jäälakeuksilla on mietiskelyharjoitus parhaasta päästä. Buddhalaisuuden ”kaikki on turhaa” -filosofia toteutuu siinä parhaimmillaan. Avantouinti ei kestä kuin muutaman sekunnin, mutta harrastajalle se on muutaman sekunnin täydellinen meditaatio. Pitkät yksinäiset, rauhalliset kävelyt. Yksin saunominen. Puusaunan lämmittäminen. Yksinäinen hiihto, yksinäinen samoilu metsässä. Perinteisessä suomalaisessa kesämökkielämässä on paljon zeniä: laiturilla istuminen vesimaisemaa katsellen, illan viihde ”tulehen tuijottelu”.

Ikävä kyllä sairas kilpailuhenki ja vimmainen tuloksen tavoittelu mädättävät jo näitäkin lajeja. Saunassa istutaan hampaat irvessä löylykilpailussa ja mieluummin vaikka kuollaan kuin annetaan periksi. Avantouimarit kilpailevat kuolemaa uhmaten mestaruudesta. Pilkkijäille rynnätään isoina porukoina rahapalkintoa jahtaamaan, kossupullo perstaskussa. Yksinäisten eränkävijöitten sijasta metsässä mellastavat verenhimoiset äijäporukat, joille tapettujen eläinten määrä on tärkein mittari. Umpihanki alkaa olla yksinhiihtäjän ainoa vaihtoehto, kun latuja pitkin painavat muista ladunkäyttäjistä piittaamattomat supersuorittajat kiiltävissä kondomeissaan. Joogakin on urbaaneissa piireissä saanut yhä enemmän hikijumpan piirteitä, niin perin juurin vierasta kuin kaikenlaisen huhkiminen sen olemukselle onkin.

Äskettäinen brändityöryhmä innostui ideoimaan hiljaisuudesta suomalaista matkailuvalttia. Järjetön ajatus. Matkailubisnes ja hiljaisuus ovat kerta kaikkiaan sovittamattomassa ristiriidassa keskenään, tämä tiedetään niin Itä-Suomen korpimailla kuin Lapin perukoilla. Se tiedetään jopa Valamon luostarissa, jossa kyllä hiljaisuuttakin riittää, mutta vain niinä aikoina kuin matkailu on kaikkein vähäisintä. Kun sesonki on parhaimmillaan, sekä vanhan että uuden Valamon luostarit ovat aikamoisia tivoleita.

Kesämökkielämäkin on muuttunut, erämaajärvillä metelöivät muskeliveneet ja vesiskootterit, mökkiteillä pörräävät mönkijät. Linnut pakenevat, luonnonrauha on mennyttä. Eikä jarruja näille pirun keksinnöille pystytä / haluta asettaa.

Ikävä tosiasia on, että suurelle joukolle ihmisiä tärkeintä hiljaisuudessa on sen rikkominen.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset