Intian maatalous on syvässä kriisissä. Talousvaikeudet, katovuodet ja nyt vielä ilmastonmuutoksen tuomat lisäongelmat ovat työntäneet viljelijäyhteisöt kuilun partaalle. Maanviljelijöiden sitkeästi korkealla pysyttelevät itsemurhaluvut kertovat tilanteen vakavuudesta.
– Maanviljely on veressäni, en voi kuvitella, että tekisin mitään muuta. Jatkan viljelyä, vaikka viimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut rajuja muutoksia – lämpötilat ovat nousseet niin korkeiksi, ettei puun varjossa istuminen tarjoa helpotusta helteeseen. Olen viljellyt maata koko ikäni ja kaikista vaikeuksista huolimatta jatkan, vaikka sato jäisikin pieneksi, Assamin osavaltiossa elävä maanviljelijä Mahim Mazumder, 55, paljastaa oman jaksamisensa salaisuuden.
– Aiemmin me kokeilimme monilla eri viljelykasveilla, mutta nyt meidän on täyskadon pelossa pakko pitäytyä peruslajikkeissa. Me pärjäämme kyllä tulvien kanssa, mutta tämä äärimmäinen helle on uutta emmekä oikein tiedä, miten selviämme siitä. Kasvit kuihtuvat ja karjaakin uhkaa lämpöhalvaus, Mahim sanoo.
Assam on ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä Intian osavaltioita. Lämpötilojen jyrkät vaihtelut, sateiden epäsäännöllisyys, pohjaveden ehtyminen ja äärimmäinen kuumuus ovat tehneet maanviljelyn Assamissa erittäin epävarmaksi. Tulvat ovat jo perinteinen riesa.
Assam muodostaa Intian pinta-alasta vain 2,4 prosenttia, mutta siellä sijaitsee noin 9,4 prosenttia erityisen suuren tulvavaaran alueista. Ilmastonmuutoksen voimistamat tuhotulvat sekoittavat vuosittain miljoonien elämän.
Maanviljelijöiden itsemurhista on Intiassa tullut pysyvä ilmiö. Viljelijöiden tragediat päätyvät yhä uutisiin, mutta niistä ei enää tehdä suuria otsikoita. Vuosina 2015–2022 keskimäärin 10 000–12 000 intialaista maanviljelijää vuodessa riisti oman henkensä. Assamissa eniten itsemurhia tekivät maatyöläiset, jotka ovat vielä haavoittuvampia kuin maata omistavat tai vuokraavat viljelijät.
Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät ole viljelijöille enää etäinen huolenaihe, vaan välitön uhka. Intian hallituksen aloitteesta on kymmenen vuoden aikana kehitetty ilmastonmuutosta sietäviä viljelykasvilajikkeita ja luotu ilmastonmuutokseen sopeutumisen teknologioita, mutta niitä ei ole omaksuttu riittävän nopeasti ja laajalti.
lehti 