Mikrolahjoituksia verkossa ja kännyköillä
Koko vaalikauden velloneen vaalirahoituskohun säestämänä säädetty uusi vaalirahoituslaki aiheuttaa muutoksia kevään eduskuntavaaleissa. Muutokset koskevat sekä vaalirahoitusta että kampanjointimuotoja.
Vaalirahoituslaki asettaa rajoituksia ja uusia vaatimuksia. Yhdeltä tukijalta saa ottaa vastaan kampanjatukea korkeintaan 6 000 euroa. Lahjoitusten antajat on ilmoitettava 1 500 eurosta ylöspäin.
Sekä puolueiden että ehdokkaiden vaalibudjetit ovat yleensä supistuneet vuoden 2007 vaaleista. Vaalirahoitus koostuu aikaisempaa enemmän pienistä puroista ja kannattajien puoleen käännytään myös mikrolahjoitusten toivossa.
SDP:n vaalibudjetti on pudonnut miljoonaan euroon viime vaalien 1,4 miljoonasta.
– Pitää katsoa entistä tarkemmin mitä mediaa käytetään mihinkin, sanoo SDP:n järjestöpäällikkö Aslak Haarahiltunen.
Pääosin jako menee niin, että ehdokkaat käyttävät painettua sanaa ja puolue sähköistä mediaa. Televisiomainonta vähenee, muttei lakkaa.
Pienten purojen kampanja
Keskusta haalii vaalirahaa ”pienten purojen kampanjalla”. Puolueen vaalibudjetti on 800 000 euroa, kun se viime vaaleissa oli kaksinkertainen.
Myös keskustan vaalilahjoituksen voi suorittaa verkossa ja nimettömänä 1 499 euroon asti.
Pienet lahjoitukset on tehty helpoiksi ottamalla käyttöön tekstiviestit ja puhelinlahjoitukset. Niillä voi suorittaa 10 tai 20 euron lahjoituksen.
Vasemmistoliiton vaalibudjetti supistuu tavoitteestaan 800 000 eurosta. Kuinka paljon, se nähdään ensi viikolla, kun puolueen tilinpäätös valmistuu. Vuoden 2007 vaaleihin puolue meni 840 000 euron budjetilla.
Puoluesihteeri Sirpa Puhakan mukaan vaalirahoituksen kiemurat eivät ole vaikuttaneen puolueen vaalikassaan mitenkään. Vasemmistoliitolla ei ollut viime vaaleissakaan puolueen ulkopuolista rahoitusta.
– Ehdokkaiden vaalirahoitukseen vaikutusta on. Minulla on sellainen näppituntuma, että esimerkiksi ay-liikkeen rahoitus on nyt niukempaa.
Toisaalta yleiskeräys, jossa tukea voi ohjata puolueen tilin kautta haluamalleen ehdokkaalle, on toiminut puoluesihteerin mukaan erittäin hyvin.
Ehdokas on ykkönen
Vasemmistoliitolla on rahankeruussa apuna internet, mutta kännykkäviesteillä puolue ei rahaa kerää.
– Katsoimme, että liian suuri kakku menisi puhelinoperaattorin taskuun, joten luovuimme asiasta.
Ex-puoluejohtajan Suvi-Anne Siimeksen kasvoilla taannoin imagomainontaa tehnyt puolue luopuu kokonaan televisiomainonnasta. Jo viime vaalien yhteydessä televisio havaittiin turhan kalliiksi lystiksi hyötyynsä nähden.
– Kampanjamme lähtee siitä, että ehdokas on ykkönen. Tuemme kaikilla käytettävissä olevilla resursseilla ehdokkaiden näkymistä. Sopivimmat vaalityön muodot on löydettävä paikallisesti.
Suomisoffameininkiä ei ennenkään
Vihreiden rahankeruuta vaalirahoituksen ympärillä vellonut hässäkkä ei ole haitannut. Kampanjapäällikkö Ville Tuomisen mukaan ehdokkaiden vaalikampanjat ovat selvästi isompia kuin viime kerralla.
Puolueen vaalikassa pysyy entisenä, noin 400 000 eurona.
Viime vaaleissa Tuominen oli Helsingin vihreiden kampanjapäällikkö ja arvioi vihreiden keskimääräisen kampanjabudjetin nousseen pääkaupungissa 80 prosentilla.
– Nyt vihreillä ehdokkailla on useita kymmenien tuhansien eurojen kampanjoita, kun viimeksi sellaisia oli vain kolme.
Helsingissä kampanjat ovat aina olleet kalliita, mutta muuallakin ne ovat kasvaneet, Tuominen arvioi.
Vihreitä vaalirahoituslain rajoitukset eivät haittaa, koska suuria yrityslahjoituksia ei ole ennenkään ollut.
– Suomisoffameininki ei ole näkynyt meidän kampanjabudjeteissa.
Vaalirahakohina on saattanut Tuomisen mukaan jopa hyödyttää vihreiden ehdokkaiden rahankeruuta.
– Kohu on tehnyt näkyväksi, että vaalit maksavat. Ehdokkaat ovat ehkä hyötyneet niin, että on saatu helpommin pieniä mikrolahjoituksia.
Kampanjatileille tapahtuvien suorien lahjoitusten lisäksi vihreillä ovat käytössään verkkotyökalut ja tekstiviestit.
Kokoomuksen vaalibudjetti on miljoona euroa, RKP:n 600 000 ja kristillisdemokraattien 400 000 euroa. Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet käyttävänsä vaaleihin 200 000 – 300 000 euroa.
lehti 