Kansainvälisen ruokaturvayhteenliittymä CGIAR:n hanke Ukama Ustawi tähtää itäisen ja eteläisen Afrikan ruokaturvan parantamiseen viljelylajikkeiden kirjoa monipuolistamalla. Samalla se tulee antaneeksi lisää itsevarmuutta hankkeeseen osallistuville naisille.
Ukama Ustawin tärkein päämäärä on auttaa maanviljelijöitä siirtymään pelkän maissin viljelystä monipuolisempiin maissipohjaisiin säilyttävän maatalouden järjestelmiin. Vuoroviljelyn ja kestävän maaperänhoidon kaltaiset menetelmät lisäävät ilmastonmuutosten sietokykyä ja vahvistavat pitkän aikavälin tuottavuutta.
Naiset ovat Ukama Ustawin osanottajien enemmistönä. Ilmastonmuutos runtelee kaikkia sukupuolia, mutta eriarvoisuuden vuoksi naisiin kohdistuvat iskut ovat kovempia. Etenkin maaseudulla naiset ovat ensisijaisessa vastuussa ruuanlaitosta ja veden noutamisesta, ja jo tämä asemoi heidät etulinjaan pitkän ja ankaran kuivuuden kaltaisten sään ääri-ilmiöiden iskiessä.
Viime viljelykaudella oli kuivuutta, mutta onnistuin saamaan perheelleni riittävästi ruokaa seuraavaan satoon asti.
Aloittelijasta mestariksi
Susan Chinyengetere, 32, on mukana Ukama Ustawissa. Kun hän kaksi vuotta sitten aloitti maanviljelyn kotikylässään Mafauressa Kaakkois-Zimbabwessa, hän ei ollut varma, pystyisikö ansaitsemaan elannon perheelleen. Ilmastokatastrofit murjovat maata ja maanviljely on arvaamattomien sateiden varassa.
Nyt Chinyengetere on jo mestariviljelijä. Hän kasvattaa oranssia maissia, lehmänpapua ja hyasinttipapua karjan rehuksi, ja näillä varhain kypsyvillä ja kuivuutta sietävillä kasvilajikkeilla hän saa hyvän sadon huolimatta Zimbabwen pitkittyneistä kuivista kausista.
– Viime viljelykaudella oli kuivuutta, mutta onnistuin saamaan perheelleni riittävästi ruokaa seuraavaan satoon asti. Saatoin jopa myydä ylijäämää torilla, Chinyengetere sanoo.
Maaperän säästäminen säästää myös työtä
– En muokkaa maata lainkaan, kun istutan oranssia maissia. Tarkoitus on olla häiritsemättä maaperää, Chinyengetere selittää.
Maanmuokkauksesta luopuminen kuuluu säilyttävään maanviljelykseen, jonka suosio Zimbabwessa kasvaa. Valtio on pyrkinyt levittämään käytäntöä kaikkialle maahan.
Chinyengetere suosii tekniikkaa myös siksi, että se vaatii vähemmän työtä kuin tavanomainen kyntömaanviljelys.
– Lapset ovat koulussa, mutta minä voin yksinkin kylvää koko pellon.
Machengeren kylästä kotoisin oleva maanviljelijä Tendai Marange huomauttaa, että vähemmän työtä vaativat viljelystekniikat mahdollistavat naisen perinteisessä roolissa jatkamisen.
– Minun oletetaan tekevän kotitöitä, mutta samaan aikaan haluan viljellä maata. Tämä tekniikka säästää minulta aikaa, 47-vuotias kolmen lapsen äiti sanoo.
”Tunnen itseni voimakkaammaksi”
Susan Chinyengetere kertoo aiemmin epäilleensä kykyjään.
– Ajattelin, että naisena olen vain lapsentekokone. Nyt minulla on ammatti ja tunnen itseni voimakkaammaksi. Se tosiasia, että tuon tuloja ja ruokaa perheelle tuo onnellisuutta avioliittooni.
– Minä tarjoan ratkaisuja ilmastonmuutoksen ongelmaan. Naiset ovat ilmaston muuttuessa usein vain vastaanottavassa päässä, mutta minun tapaukseni on erilainen. Minä johdan edestä, Chinyengetere sanoo.
Chinyengetere unelmoi, että entistä useampi nainen johtaisi taistelua ilmastonmuutosta vastaan.
– On vaikea saada nuoret naiset harjoittamaan maataloutta sään ääri-ilmiöiden vallitessa. Ilmastonmuutos työntää heitä kohti muita, vaarallisia aktiviteetteja, kuten laitonta kaivostoimintaa, hän harmittelee.
lehti 