Valko-Venäjän joulukuisissa presidentinvaalissa jo 16 vuotta presidenttinä istunut Aleksandr Lukashenko petti jälleen lupauksensa ja syyllistyi vaalivilppiin. Yli 20 000 ihmistä nousi mielenosoituksiin, jotka miliisi ja turvallisuuspalvelu tukahduttivat julmasti ja yli 700 ihmistä vangittiin. Heistä seitsemän oli opposition presidenttiehdokkaita.
Toissa viikolla Valko-Venäjän opetusministeri Siarhiej Maskevitsh lupasi, ettei mielenosoitukseen osallistuneita opiskelijoita eroteta yliopistosta. Hänkin petti lupauksensa ja suuri joukko opiskelijoita passitettiin 15 päiväksi vankilaan eivätkä he myöhemmin ole päässeet jatkamaan opintojaan. Osa heistä on erotettu myös työstään.
Valko-Venäjän viimeaikaisia tapahtumia seurataan Puolassa jännittyneinä, koska Valko-Venäjä on Euroopan unionissa Puolan vastuualuetta ja koska maan väestöstä noin kymmenen prosenttia on puolankielisiä.
EU ei kiirehdi
demokratisointia
Puolan johtavaa hallituspuoluetta Kansalaisfoorumia (PO) edustavan ulkoministerin Radoslaw Sikorskin mielestä edistystä Valko-Venäjällä on jo se, että Lukashenkon arvioidaan yleisesti hävinneen joulukuun vaalit.
Toissa viikolla Varsovassa EU:n tukemassa Solidaarisuutta Valko-Venäjälle -konferenssissa puhunut Sikorski lähetti Lukashenkolle viestin, jossa kirjoitti, että maailmalla kukaan ei usko Lukashenkon voittaneen vaalit ja varoitti, että ennemmin tai myöhemmin diktaattorin on paettava omia kansalaisiaan.
Konferenssiin osallistuneet järjestöt Euroopasta ja Yhdysvalloista ilmoittivat myöntävänsä valkovenäläisille kansalaisjärjestöille tukea 87 miljoonaa euroa. Solidaarisuus Valko-Venäjää kohtaan on kasvanut ja diktaattorin kaatamiseen löytyy varoja.
Sikorski vakuutti konferenssissa, että Puolan politiikka Valko-Venäjän demokratisoimiseksi on ollut tehokasta, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti.
Vierailu rohkaisi
Lukashenkoa?
EU:n diplomatian tehokkuuden kyseenalaisuudesta kertoo Sikorskin viime marraskuussa tapahtunut vierailu Valko-Venäjällä hieman ennen maan presidentinvaaleja Saksan ulkoministerin Guido Westerwellen kanssa. Tämä vierailu kertoo Sikorskin mukaan EU:n luottamuksen kasvusta Lukashenkon järjestelmään.
Luottamuksen kasvu ei kuitenkaan merkitse, että Lukashenkon diktatuuri olisi muuttumassa inhimillisemmäksi. Yli 20 000 kapinoivan ihmisen hakkaaminen ja vangitseminen diktaattorin määräyksestä kertoo aivan päinvastaista.
Puolan Laki ja oikeus -puolueen europarlamentaarikon Ryszard Czarneckin mielestä Sikorskin ja Westerwellen tapaaminen Lukashenkon kanssa rohkaisi presidenttiä mielenosoitusten tukahduttamiseen. EU:n diplomatian voitot tapahtuvat siis lähinnä byrokraattien omassa päässä.
Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski, yksi Sikorskin poliittisista päävihollisista julistaa, että ulkoministerin harjoittama Valko-Venäjän politiikka on kärsinyt tappion. Puolan diplomatia on Kaczynskin mielestä ammattitaidotonta ja perustuu toiveisiin eikä reaaliseen tilannearvioon.
Lukashenkoa ei Kaczynskin mielestä ole pystytty syrjäyttämään, koska Sikorski, Kansalaisfoorumi ja EU joutuvat mielistelemään Venäjää.
Miksi Milinkevitsh
ei ollut ehdokkaana?
Kaczynskin mukaan Valko-Venäjällä suosittu poliitikko Aleksandr Milinkevitsh vetäytyi presidentinvaaliehdokkuudesta, koska venäläiset pitivät häntä liian länsimyönteisenä. Milinkevitsh itse sanoo, että hän vetäytyi presidenttikilvasta, koska Valko-Venäjän johto ei pystynyt takaamaan vaalien laillisuutta.
Solidaarisuutta Valko-Venäjälle -konferenssissa puhunut Milinkevitsh kertoi pelon ilmapiiristä maassaan ja siitä, että hän yhdessä EU:n edustajien kanssa valmistelee ilmapiiriä suotuisammaksi demokraattisille muutoksille Valko-Venäjällä.
Milinkevitsh ei nähnyt mieltä asettua ehdokkaaksi, koska havaitsi, että enemmistö valkovenäläisistä ei vielä ole valmis muutoksiin ja on tyytyväinen pieneen mutta turvattuun palkkaansa. Joulukuun vaalien aikana suurin osa eläkeläisistä tuomitsi Lukashenkon vastaiset mielenosoitukset.
Viisumikiellolla
vähän vaikutusta
Kaczynski on osittain oikeassa arvostellessaan Sikorskin politiikkaa. Hänen mielestään Puolan pitäisi tukea entistä enemmän Valko-Venäjän Lukashenkon vastaisia kansalaisjärjestöjä.
Nämä järjestöt ovat kuitenkin hyvin kriittisiä EU:n Valko-Venäjän politiikan suhteen, eivätkä unionin diplomaatit juuri arvosta näiden järjestöjen aktiivien pitkäaikaista kokemusta. Järjestöt ovat unionin diplomaattien mielestä aina jotain vaatimassa tai kerjäämässä ja häiritsevät unionin suunnitelmia Lukashenkon vähittäisestä kesyttämisestä.
Valko-Venäjän presidentinvaalien jälkeen vankilaan joutuneella Eurooppalainen Valko-Venäjä -liikkeen koordinaattorilla, varsinaisella Lukashenkon vastaisen toiminnan veteraanilla Andrei Sannikaulla on kokemuksia tästä unionin byrokraattien herkkähipiäisyydestä ja muodollisuuksiin pitäytymisestä.
EU:n asettama 158 ihmisen viisumikielto ei suuresti vaikeuta Lukashenkon hallinnon toimintaa. Taloudellisista pakotteista EU- maat eivät ole päässeet yksimielisyyteen, eivätkä nämä pakotteet välttämättä kohdistu Lukashenkon hallintoon. Kuitenkin vapaiden kansalaisjärjestöjen tukeminen on tärkeää maassa, jossa poliittinen toiminta ja sananvapaus ovat rajoitettuja.
lehti 