Teemaan päätyttiin festivaalien tiedottajan Janne Räikkösen mukaan monestakin syystä.
– Karnevaaliin liittyvä ylösalaisin kääntäminen ja symboliikka sopivat hyvin kirjallisuustapahtumalle, joka alunperin järjestettiin kirjamessujen varjotapahtumana, hän sanoo.
Festivaalista onkin rakennettu monitaiteellinen ja kokeileva kirjallisuustapahtuma, jossa on koti- ja ulkomaisten kirjailijavieraiden lisäksi joukko eri alojen näytteilleasettajia. Nyt kolmatta kertaa järjestettävän festivaalin teemaan hyvin istuvista tapahtumista Räikkönen mainitsee esimerkkinä paneelikeskustelun huonosta kirjallisuudesta.
Paskaa vai roskaa -aiheetta ruotivat chick lit -kirjallisuutta tutkiva Jenni Kärppä ja ammoin paskakirjallisuudesta palkinnonkin saanut Jermu Koskinen. Puhetta johtaa tietokirjailija Juri Nummelin. Chick litissä on kyse modernia naisen elämää käsittelevästä kevyestä kirjallisuudesta.
Keskustelua poliittisesta
kirjallisuudesta
Teemaan istuu myös kysymys poliittisesta kirjallisuudesta.
– Karnevaali historiallisesti ajateltuna on hyvin poliittinen tapahtuma. Esimerkiksi keskiajalla karnevaali edusti kapinaa valtaa pitäviä tahoja vastaan. Kun valtaroolit käännettiin ylösalaisin ja tehtiin kaikista ihmisistä samanarvoisia, päästiin käsittelemään yhteiskunnallisia asioita, Räikkönen pohtii.
Poliittinen kirjallisuus nyt! -paneelissa ovat mukana runoilija J.K.Ihalainen, esseisti Antti Nylén, anarkisti Matti Hirvonen. Paneelin puheenjohtaja Vihreän puolueen nokkamies Ville Rantanen.
Ajankohtaista maahanmuuttajakysymystä puivat Piilottajan päiväkirjan kirjoittanut Juha Suoranta ja Kerettiläisesseiden kirjoittaja Kari Hukkila.
Werstaan tiloihin asettunut kirjallisuustapahtuma, joka nyt järjestetään kolmatta kertaa, ideoitiin aikanaan tamperelaisissa yliopistopiireissä. Kirjallisuuden opiskelijat halusivat järjestää markkinahenkisistä kirjamessutapahtumista kaukana olevan, toisenlaisen tapahtuman, jossa on performansseja ja työpajoja.
– Eli kuten sloganimmekin sanoo: kirjallisuus elää, Räikkönen kuvailee.
Lämminhenkistä
messuilua
Hän lupaa, että jatkossakin festivaalia kehitetään lämminhenkisenä kirjamessumallina, jossa kirjallisuus korostuu elävänä ja kiinnostavana ja myös sosiaalisen aspektin sisältävänä asiana.
Lauantaipäivän aikana Werstaalla nähdään 40 esiintyjää, joista suurin osa on kirjailijoita. Yleisöllä on tilaisuus kuulla muun muassa amerikkalaista runoilija Paul Polanskya ja saksalaisia Angelica Janzia ja Günther Saalmannia. Polansky on romaniasiantuntija, jonka ensimmäinen suomennos Mustalaistaksi julkaistaan Tampereella. Teos on proosallinen kuvaus Kosovon mustalaisten arjesta ja tavoista, sodan jälkeisestä kurjuudesta ja singoista autotallissa. Kaiken keskellä viilettää mustalaistaksi, vanha Chevy Astro -pakettiauto Paul Polansky puikoissaan. Polanskyn Suomen kiertue kestää koko helmikuun.
Suomalaisista kirjailijoista paikalla ovat muun muassa Markus Nummi, Riikka Pulkkinen ja Jarkko Tontti.
Werstaalla julkaistaan lauantain aikana monta uutta kirjaa. Joukossa on esimerkiksi tamperelaisen Meeri Laamasen esikoisteos Kurjet lentävät hoitokodin yli ja Ville-Juhani Sutisen esseekokoelma Itä-Harlemin punainen ruusu.
Hurmion tyttärien runohetkessä Satu Manninen, Katariina Vuorinen ja Juuli Niemi lukevat otteita uusista kirjoistaan, ja Satu Koskimies kertoo Elina Vaarasta ja Katri Valasta.
Elävän Kirjallisuuden Festivaali la 12.2. klo 10-18.
lehti 