Viro liittyi vuoden 2011 alusta EU:n euroalueeseen. Se on osa johdonmukaista prosessia, jolla Viro matkaa pois Venäjän varjosta. Näin sanoo Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Andres Kasekamp, 44.
Kasekamp sanoo, että Viro on vielä matkalla Eurooppaan, vaikka se liittyi EU:hun jo toukokuussa 2004. Virosta tuli Nato-maa sitä ennen maaliskuussa 2004.
– Nyt meillä on euro. Viime vuonna meidät hyväksyttiin OECD:hen. Sekin on tärkeää. Nyt olemme liittyneet rikkaiden klubiin. Se on merkki siitä, että kuulumme hyvinvointimaihin.
Venäjä on paljon isompi trauma Virolle kuin Suomelle.
Kasekamp sanoo, että matka neuvostotasavallasta eurooppalaiseksi demokratiaksi on pitkä. Mielikuvat muuttuvat hitaasti.
– Olemme oppineet historiasta, ettei koskaan saa jäädä yksin ilman liittolaisia. Meillä on pyrkimys eurooppalaiseen ytimeen. Emme halua olla mikään hassu itäeurooppalainen post-neuvostoliittolainen marginaalikansa, vaan osa luonnollista eurooppalaista perhettä.
Kasekamp muistuttaa, että Venäjä on paljon isompi trauma Virolle kuin Suomelle. Suomi menetti toisessa maailmansodassa Karjalan ja Petsamon, mutta Viro koko itsenäisyyden.
Kasekamp puhuu Viron turvallisuudesta laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti. Sotilaallinen liittoutuminen ei siis riitä, vaan täytyy kaikin tavoin integroitua osaksi sitä kansakuntien yhteisöä – demokraattista Eurooppaa – johon haluaa kuulua.
Georgian-sota
herätti Viron
– Kun liityimme Natoon ja EU:hun, näytti siltä, että kaikki on hyvin. Mutta sitten tuli Georgian-sota 2008. Kaikki arvioivat, että se oli hyvin hälyttävää. Siihen asti oli arvioitu, että aseellinen valtioiden välinen konflikti ei ole enää mahdollista Euroopassa.
Kasekamp kertoo, että Viron näkökulmasta tapahtumat olivat hälyttäviä erityisesti sen vuoksi, mitä presidentti Dmitri Medvedev sanoi syyksi Georgian asioihin puuttumiselle.
– Hän sanoi, että Venäjällä on perustuslaillinen velvollisuus suojella Venäjän kansalaisia missä tahansa he ovatkin.
– Virossa on venäläistä väestöä prosentuaalisesti enemmän kuin missään muualla Euroopassa.
Kasekamp itse ei pelkää Venäjän tavanomaista sotilaallista hyökkäystä, mutta pitää mahdollisena, että Venäjältä saatetaan provosoida etnisiä konflikteja. Ja niiden seurauksia voi vain arvailla.
Aiheesta enemmän perjantaina 11.2.2011 ilmestyneessä Viikkolehdessä.
lehti 