KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Olemme ajamassa hirvittävää vauhtia päin seinää – tosiasiassa meillä on vaihtoehtoja

Kuva: Eeva Anundi

KU:n uusi kolumnisti Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka pureutuu kolumneissaan synkkiin ja väkivaltaisiin ilmiöihin.

Noora Kotilainen
9.2.2025 16.00
Fediverse-instanssi:

Toistelen nykyisin lausetta: olemme ajamassa hirvittävää vauhtia päin seinää. Usein päässä myös soi Leevi and the Leavingsin Pimeä tie, mukavaa matkaa: ”Pidä silmät kiinni, kun kaasu pohjassa lähdetään, ei pimeää tietämme valaise taivaalla tähdetkään.”

Nyt tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä hallitsemattomalla vauhdilla, menosuuntaa huomioimatta.

Käsissämme on ennennäkemättömiä planetaarisen mittakaavan ongelmia, mutta harkittujen, oikeudenmukaisten ja kestävien ratkaisujen sijaan päätöksenteossa keskitytään lyhytnäköiseen oman edun, sotaisan uhon ja säälimättömyyden politiikkaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suomen sakkaavan vientitalouden valopilkuksi asetellaan verovaroin tuettua tehoeläintuotannon absurdin logiikan huipentumaa, tehdasta, jossa voidaan tappaa vuorokaudessa satatuhatta broileria Kiinan pohjattomille markkinoille.

Kärsimys näyttääkin olevan uusi vientivalttimme, sillä vauhtia talouteen etsitään myös ihmisuhreista, sotaisan ajan paisuttamasta aseteollisuudesta. Jopa rauhanomaista politiikkaa suosineet vihreät näkevät asekaupassa vihreän kasvun mahdollisuuksia ja vaativat valtion investoivan aseteollisuuden kehittämiseen.

Kärsimys näyttääkin olevan uusi vientivalttimme.

 

Itärajan sulku poikkeuslailla on rapauttanut käsitystämme kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän koskemattomuudesta: kun kyse on omasta edusta, voidaan ihmisoikeuksista joustaa. Nyt horjutetaan kansainvälisten asekieltosopimusten uskottavuutta keskustelemalla eettisistä ”erillismiinoistamme” ja ajamalla irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Turvallisuudesta – sen kapeassa taloudellisessa, kansallisessa ja militaristisessa mielessä – on tullut iskusana, jolla hiljentää soraäänet. Tyypillistä aikamme synkälle politiikalle on mustavalkoisuus ja vaihtoehdottomuus: on pakko murskata hyvinvointivaltio, leikata kulttuurista ja sosiaalisektorilta, tukea epäeettistä teollisuutta, sulkea rajat, lisätä (miina)rautaa rajalle – muu on naiivia tai peräti epäisänmaallista.

Vaihtoehdottomuus on keskustelevan demokratian vastavoima ja valhe, jonka nojalla kestämättömiin arvoihin ja lyhytnäköisiin intresseihin perustuvat valinnat naamioidaan pakoksi. Todellisuudessa politiikka on valintoja, jotka perustuvat aina arvoille. Nykypolitiikkaa ohjaavat ekologisten, altruististen sekä oikeus- ja sosiaalisten arvojen sijaan egoistiset, omaa etua ajavat sekä valtaa, voimaa, rahaa ja sotaa korostavat mahtiarvot.

Bulkkilihan tuotantoon ja vanhojen metsien vessapaperiksi vientiin perustuva talous ei ole ekologisen kriisin partaalla kestävää tai järkevää. Eikä inhimillistä sekä ekologista tuhoa tuottava aseteollisuuskaan taivu vihreän siirtymän ja hyvän tulevaisuuden vauhdittajaksi. Sotilaallisen uhon ja varustautumisen sijaan pienen rajamaan turva ovat sosiaaliseen turvallisuuteen tähtäävä hyvinvointivaltio sekä kansainvälinen oikeusperustainen järjestelmä ja yhteisö – juuri ne rakennelmat, joita parhaillaan itse murennamme.

Tosiasiassa meillä on vaihtoehtoja.

 

Tosiasiassa meillä on vaihtoehtoja, ei ole pakko sokkona ohjata alusta ulos mutkasta. Vaihtoehtoja ja oikeudenmukaisempia mahdollisuuksia aikamme vakavien uhkien torjumiseen on.

Gösta Sundqvistin biisitekstin kuski pistää silmät kiinni ja ohjaa perheensä tuhoon, koska on synkkien olosuhteiden ja kurjistavan politiikan murjomana menettänyt toivon. Mutta niin kauan kuin on vaihtoehtoja, on myös toivoa.

Toivolla en tarkoita katteetonta optimismia tai passiivista toiveajattelua. Rebecca Solnit kirjoittaa kirjassaan Hope in the Dark, että toivo on kirves, jolla rikotaan ovi hätätilanteessa. Toivo on vaatimus toimintaan ja uskoa siihen, että vaikka tulevaisuus on aina pimeässä, myös hyviä ratkaisuja on mahdollista löytää.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Fazerin leipomon pullalinja Lahdessa toukokuussa 2025.

Jokaöinen leipämme – eli miten koko maailma muuttui leipomoksi

Mai Kivelä haluaa luontovaalit.

Mai Kivelä haastaa Orpon hallituksen: ”Olen ihmetellyt muiden puolueiden harjoittamaa matematiikka”

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mai Kivelä haastaa Orpon hallituksen: ”Olen ihmetellyt muiden puolueiden harjoittamaa matematiikka”

 
02

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
03

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

 
04

Greenpeace julkisti ydinvoiman puolesta äänestäneet itsekkyyden muistomerkissä

 
05

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

07.07.2026

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

06.07.2026

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset