Professori Pertti Suhonen poliittisista mielipidetutkimuksista:
Tiedonvälityksen vapaus, poliittisen toiminnan perusteiden läpinäkyvyys, sekä poliittinen tasa-arvo ovat hyviä periaatteita, joiden vuoksi Tampereen yliopiston tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhonen pitää poliittisten mielipide- ja kannatustutkimusten julkistamista ennen vaaleja hyvänä asiana.
Eri poliittiset tahot ovat välillä ehdotelleet vaalirauhan tai jonkun muun nimissä mielipidetutkimusten kieltämistä juuri ennen vaaleja. Eikä tämä ole pelkästään suomalainen ilmiö. Joissakin maissa kielto on säädetty lailla.
Suhosen mielestä kiellossa on kyse pahasta tiedonsaannin rajaamisesta.
– Kiellon perustelunahan on se, että jotkut ottavat niistä opikseen, kun voivat tehdä päätöksiä niiden perusteella. Itse lähden siitä, että äänestäjillä on oikeus käyttää kaikkea mahdollista informaatiota hyväkseen päätöksenteossaan. Jos epävarmat ihmiset saavat näin uutta tietoa, niin julkistaminen on ihan perusteltua, laillista ja järkevää eikä sitä voi paheksua tai kieltää.
Oleellista on, että tutkimuksia tehdään kielloista huolimatta. Niitä ei voi kieltää. Kysymys on siitä, saako niitä julkistaa.
Suhonen sanoo, että jos tutkimukset salataan, ne tulevat kuitenkin aina joidenkin käyttöön.
– Siinä taas tämä avoimuuskysymys, että kun jotkut puolueet tietävät tulokset, niin silloin on perusteltua, että äänestäjät ja pienet puolueetkin tietävät, missä mennään.
– Kannatuslukemat joita on lehdissä ja televisiossa ovat vain pieni osa tutkimusrepertuaarista ja siitä määrästä, mitä tehdään. Pienet puolueet ovat tiedon suhteen ihan eri asemassa kuin suuret puolueet.
Tutkimukset vaikuttavat
suurten kampanjoihin
Suurimmat puolueet teettävät jatkuvasti tutkimuksia, vaalien alla melkeinpä viikoittain. Joissakin tutkimuksissa keskisuuret puolueet, kuten Vasemmistoliitto ja Vihreät, ovat mukana hyötyjien joukossa. Näiden yhteistenkin tutkimusten tiedot ovat pääasiassa salaisia.
– Suuret puolueet käyttävät melkoisia summia rahaa, kun ne kartoittaa hyvissä ajoin ennen vaaleja kansalaisten toiveita. Mitä ne nyt odottavat? Minkälainen pitäisi seuraavan valtuuston, eduskunnan tai presidentin olla? Sitten ne mittailevat, miten eri ehdokkaat ja eri puolueet vastaavat odotuksiin. Sitten näiden pohjalta rakennetaan koko kampanja nykyään.
– Eikä ole yksi kerta pelkästään, kun vaikkapa Kokoomus on joutunut karsimaan vähän näitä vaaliohjelmiaan, vaikkapa vain veronalennuspuheitaan siitä syystä, että suuri yleisö ja toiset puolueet tietävät, että kansa mieluummin nämä sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut säilyttää kuin alentaa veroja.
Demokratian ja tiedon vapaan saatavuuden nimissä Suhonen kiittää nimenomaan Helsingin Sanomia, joka on ollut uranuurtaja Suomessa julkisten mielipidetutkimusten teettäjänä ja julkaisijana.
– Arvostan suuresti median teettämiä tutkimuksia. Hesarihan on viimeistään viime vuosikymmenen lopulta saakka teettänyt systemaattisesti tavallaan ne samat tutkimukset, mitä nämä suuret puolueet ja niiden mainostoimistot teettävät.
– Kun kysytään, mitä kansa haluaa, mihin pitäisi kiinnittää politiikassa huomiota ja miten eri puolueet pystyvät vastaamaan näihin odotuksiin, saavat pienet puolueetkin samantapaisen tiedon käyttöönsä. Tämä lisäksi äänestäjät saavat samalla tiedon, mitä mieltä toiset äänestäjät ovat näistä politiikan sisältökysymyksistä.
Suhonen sanoo, että yhteisen tiedon avulla myös pienet puolueet voivat suunnitella omaa kampanjaansa ja vedota vaalikeskustelussa siihen, mitä mieltä kansa on asioista.
Varmoja äänestäjiä
ei enää juuri ole
Suhonen sanoo, että varmoja äänestäjiä ei enää juuri ole. Siksi mielipidetiedustelujen tekeminen ja äänestäjiin vaikuttaminen ihan viime hetkille on puolueille tärkeää.
– Oikeastaan ei enää voida sanoa, että pienillä puolueilla tai joillakin puolueilla yleensä olisi vakioäänestäjäkuntaa. Niillä on osa vakioäänestäjiä, mutta suuri osa äänestystuloksesta syntyy niistä, joilla ei ole sitovaa kantaa. Ne vaan tulee ja äänestää ja valitsee jonkun tällä kertaa.
– Porukka on aika liikkuvaa. Tässäkin tietysti tilanteet vaihtelevat eri puolueilla. Perussuomalaisilla on tyypillistä, että ne saa uusia kannattajia ihmistä, jotka ovat kyllästyneet omiin puolueisiinsa tai eivät ole äänestäneet aiemmin.
Äänestäjien suuren liikkuvuuden vuoksi juuri millään puolueella ei ole varaa olla ottamatta huomioon mielipidetutkimuksissa esiin nousevia tietoja. Suuret puolueet, SDP, Kokoomus ja Keskusta, ovatkin ehkä siksi lähestyneet toisiaan, kun ne ovat pyrkineet poliittiseen keskustaan kohti oletettuja suuria äänestäjäjoukkoja.
Pienpuolueista Perussuomalaiset on tyypillisin yleiseen tietoon vetoaja fraasinsa mukaisesti: ”Kyllä kansa tietää”.
Keskisuurista puolueista Vasemmistoliitto ja Vihreät muokkaavat vaaliohjelmiaan vähemmän näkyvästi yleisen mielipiteen mukaan, koska ne ovat tyypillisesti ”aatteellisia” puolueita. Mutta eivät nekään jätä huomioimatta kansan tahtoa.
uutiskirje 
