Mielipidemittaukset pitivät Saksan parlamenttivaaleissa kutinsa. Suurimmaksi puolueeksi nousi konservatiivipuolue CDU, joka sai yli 28 prosenttia äänistä. Sosiaalidemokraatit tekivät historiansa huonoimman tuloksen ja saivat vain hieman yli 16 prosenttia äänistä. Äärioikeisto nousi toiseksi suurimmaksi voimaksi Saksassa.
1. Vasemmiston paluu
Saksan parlamenttivaalien suurin yllätys oli lopulta vasemmistopuolue Linken nousu kuilun partaalta. Kuoliaaksi julistettu puolue teki huiman loppukirin ja sai yli kahdeksan prosenttia äänistä.
Noususta kertoo paljon se, että loppuvuodesta 2024 puolueen kannatus oli kolmen prosentin luokkaa. Viiden prosentin äänikynnyksen saavuttaminen tuntui lähes utopistiselta.
Kohtalon ratkaisi nuoriso, Linke oli nuorimmassa 18-24-vuotiaiden äänestäjäryhmässä suurin puolue. Tässä äänestäjäryhmässä Linken kannatus nousi vuoden 2021 vaaleihin verrattuna lähes 20 prosenttiyksikköä.
Linke oli suurin puolue pääkaupunki Berliinissä, joka tunnetaan vaihtoehtoliikkeiden kaupunkina. Linken voittoa symboloi se, että se onnistui voittamaan Berliinissä vaalipiirin, joka oli ollut koko 2000-luvun vihreiden hallussa
Vasemmistolla oli vaaleissa varasuunnitelmana saada kolme suoraa parlamenttipaikkaa, jos puolue jää alle viiden prosentin äänikynnyksen. Se pelasti Linken vuonna 2021. Saksan vaalijärjestelmässä kolme suoraa paikkaa tuo puolueelle myös suhteellisen vaalitavan paikkoja.
Kolmen sijaan puolue sai yli viisi suoraa parlamenttipaikkaa, mikä kertoo myös suosion kasvusta.
Saksassa julkaistaan heti vaalien jälkeen tilastoja, joissa kerrotaan, mistä puolueen äänet tulevat. Linke sai sekä vihreiltä että demareilta yli puoli miljoonaa uutta ääntä.
Linken nousu lähti kunnolla liikkeelle, kun Saksan parlamentissa oppositiossa ollut CDU yhdisti voimansa äärioikeistolaisen AfD:n kanssa maahanmuuttoon liittyvässä äänestyksessä.
Tuolloin Linken edustaja Heidi Reichinnek piti voimakkaan puheen parlamentissa, missä hän tuomitsi CDU:n toiminnan. Puheesta tehty video levisi eri sosiaalisen median alustoilla ja saavutti valtavan suosion. Samalla se sementoi Linken aseman fasismin vastavoimana.
Vaalikampanjassaan Linke keskittyi elinkustannusten nousuun ja kohtuuttomiin vuokriin. Se puhutteli äänestäjiä.
Puolue näyttää nyt modernilta progressiiviselta vasemmistopuolueelta. Vasemmistokonservatiivisen siiven irtautuminen Sahra Wagenknechtin johdolla näyttää nyt koituneen puolueen eduksi. Linke on yhtenäisempi, ja sen linja on selkeämpi. Seuraavaksi puolueen pitää keksiä, mitä se aikoo voitollaan tehdä.
Wagenknecht näytti omaa nimeään kantavan BSW-liittoumansa kanssa viime vuoden loppupuolella olevan vasemmiston voittaja. Nyt hänen projektinsa on mahdollisesti ohi, kun BSW jäi niukasti viiden prosentin äänikynnyksen alle. Näin BSW:llä ei ole edustajia liittovaltion parlamentissa.
2. Äärioikeiston nousu
Äärioikeistolainen Alternative für Deutschland (Vaihtoehto Saksalle) oli selvästi toiseksi suurin puolue. AfD sai parikymmentä prosenttia äänistä ja jätti demarit selvästi taakseen.
Odotetusti AfD sai jättipotin entisen DDR:n alueella. Pienessä Thüringenin osavaltiossa puolue sai yli 40 prosenttia äänistä, Brandenburgissa ja Saksi-Anhaltissa ääniosuus on selvästi yli 30 prosenttia. Brandenburg on pitkään ollut demarien viimeinen linnake idässä, nyt puolue romahti sielläkin.
AfD onnistui samalla kasvattamaan suosiotaan selvästi myös lännen puolella. Puolueen suosio perustui etenkin 25–44-vuotiaisiin miehiin. AfD oli suurin puolue 25–34-, ja 35–44-vuotiaiden ikäryhmissä.
Vanhemmissa ikäluokissa äärioikeiston suosio oli pienempää, demarien ja CDU:n suosio puolestaan suurempaa.
3. Hallitusväännöstä tulee melkoista
Suurimman puolueen johtajasta Friedrich Merzistä tulee Saksan seuraava liittokansleri. Kysymys kuuluu, minkälaista hallitusta hän pääsee tai joutuu johtamaan.
Konservatiivipuolue olisi halunnut liberaalipuolue FDP:n mukaan hallitukseen, mutta liberaalit jäivät viiden prosentin äänikynnyksen alle. Nyt Merzin kortit ovat heikonlaiset, käytännössä ainoa vaihtoehto on sosiaalidemokraatit, joiden kanssa CDU pystyisi muodostamaan enemmistöhallituksen.
Merz sanoi vaali-iltana, että haluaa hallituksen pystyyn pääsiäiseen mennessä. Se on tänä vuonna huhtikuun puolivälissä.
lehti 