Pienet ja keskisuuret yritykset suhtautuvat luottavaisesti tämän vuoden näkymiin liiketoiminnassaan, vaikka talouskasvun ei odoteta enää kiihtyvän.
Noin 3 900 pk-yritystä arvioi lähitulevaisuuttaan Suomen yrittäjien, Finnvera Oyj:n ja työ– ja elinkeinoministeriön yritysbarometrissa. Sen tulokset kerrottiin keskiviikkona.
Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat tasaantuneet noususta, joka oli viime vuonna jyrkkä. Odotuksia kuvaava saldoluku oli nyt +34, viime vuoden syksyllä +40.
Liiketoiminnan kehitystä koskevat odotukset ovat vahvat, saldoluku +43. Toiveikkaimmin tulevaisuuttaan arvioivat vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset, joilla saldoluvuksi muodostui +70.
Investoinneissaan pk-yritykset ovat edelleen varovaisia. Niitä koskeva saldoluku pieneni viime syksystä kahdella yksiköllä +5:een. Se on ainoastaan puolet pitkän ajan keskiarvosta. Toiveikkaimpia ovat suurimmat pk-yritykset.
Varovaisuuden syiksi nähdään käyttämätön kapasiteetti ja vielä kesken oleva kannattavuuden palautuminen. Mahdollisesti myös arviot tuotanto– ja palkkakustannusten noususta hillitsevät investointeihin ryhtymistä.
Ulkoista rahoitusta pk-yritykset hakevat eniten käyttöpääomaksi. Toiseksi tärkein kohde ovat koneiden ja laitteiden laajennusinvestoinnit.
Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä pitää pk-yritysten investointihalukkuutta yllättävän varovaisena. Se heijastuu rahoituskysyntään. Pk-yrityksistä 23 harkitsee ulkoisen rahoituksen hankkimista tänä vuonna. Osuus on hieman pienempi kuin viime vuoden barometreissa.
Heikkilän mukaan tosin myös yritysten maksuvalmius on vahvistunut, mikä selittää rahoituskysynnän vähyyttä.
Ekonomisti Petri Malinen SY:stä sanoo, että yritysten maksuvaikeudet ovat vähentyneet. Niitä on 15 prosentilla yrityksistä, edellisessä barometrissä 19 prosentilla.
– Edelleen ollaan kaukana normaalitilanteesta, jossa maksuvaikeuksia on vain muutamalla prosentilla yrityksistä, hän sanoo.
Pk-yrityksien mukaan lähivuosien talouspolitiikan tärkein tavoite on yrittämiseen ja työntekoon kannustava verotus. Lisäksi julkisen velan kasvu halutaan pysäyttää. Tavoitteena on myös lisätä joustavuutta työmarkkinoilla.
lehti 