Talousahdinko vie voimia, kaventaa elämänpiiriä ja pahimmillaan estää perustarpeiden täyttymisen, muistutti Honkasalo.
– Nuorten tilannetta pahentavat toimeentuloleikkausten lisäksi mittavat koulutusleikkaukset, opiskelijoiden pakottaminen velkaantumaan sekä ilmastotoimien lykkääminen. Ei ole ihme, että nuoret eivät enää usko puheisiin “kipeistä mutta välttämättömistä päätöksistä lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamiseksi”, Honkasalo sanoo.
Hallituksen politiikka lisää eriarvoisuutta ja köyhyyttä myös lasten keskuudessa. Arviolta 31 000 uutta lasta ajautuu köyhyyteen seurauksena päätöksistä, jotka olisi ollut mahdollista välttää. Lapsen etu ei tällä hetkellä ole politiikan ensisijainen lähtökohta.
– Köyhien lasten määrän tietoinen kasvattaminen on julmaa, eikä lapsia tulisi rangaista vanhempien elämäntilanteesta johtuvista syistä. Lapset eivät missään tilanteessa ole syyllisiä heidän vanhempiensa vaikeaan tilanteeseen, Honkasalo sanoo.
Köyhyyden vaikutukset näkyvät välittömästi lapsuudessa ja kantavat pitkälle aikuisuuteen. Tutkimusten mukaan lapset kokevat taloudellisen eriarvoisuuden voimakkaasti. Köyhyys rajoittaa vapaa-ajan mahdollisuuksia, heikentää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää ulkopuolisuutta. Osattomuuden riski kasvaa jo varhain.
– Orpon hallituksen lapsiköyhyyttä lisäävät päätökset ovat arvovalintoja. Vaihtoehtoja olisi. Rikkaiden ja yhteisöjen veronalennukset voisi perua, perusturvaa ja toimeentuloa vahvistaa, koulutuksesta ja mielenterveyspalveluista pitää kiinni sekä panostaa nuorten työllisyyteen.
Honkasalo korostaa, että nykyisellä linjalla Suomeen rakennetaan lisää ylisukupolvista köyhyyttä ja syrjäytymistä.
– Se on valinta, josta hallitus kantaa vastuun.
uutiskirje 
