Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia. Kyseessä on globaali megatrendi, eli kaikkialla maailmassa ihmiset muuttavat maaseuduilta kaupunkeihin.
Suomessa väestönkasvu keskittyy aluekehittämisen konsulttiyhtiö MDI:n ennusteen mukaan pääkaupunkiseudulle, suuriin yliopistokaupunkeihin, suurten kaupunkien kehysalueelle ja pistemäisesti muualle maahan.
– Olen vaalikeskusteluissa ja muutenkin poliittisessa keskustelussa nostanut esiin sitä, että Suomesta puuttuu käytännössä täysin kaupunkipolitiikka, sanoo Tampereen kaupunginvaltuutettu Mikko Aaltonen, joka on myös vasemmistoliiton pormestariehdokas.
Aaltonen vieraili KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa tällä viikolla.
– Meillä maan hallitukset eivät ole niiden väristä huolimatta aloittaneet aktiivista kaupunkipolitiikkaa ja sitä keskustelua, miten me tuemme näitä kaupunkeja tässä muutoksessa ja tässä isossa trendissä. Mielestäni se on vääjäämätön trendi, Aaltonen sanoo KU:n haastattelussa.
Ei uutuus eikä yllätys
Kaupungistuminen ei ole Suomessa uusi tai yllätyksellinen ilmiö, vaan väestön muuttaminen kaupunkeihin on ollut käynnissä yli 50 vuoden ajan.
– Samaan aikaan kuitenkin ollaan tehty aktiivista aluepolitiikkaa, jonka keinoin tätä muutosta on pyritty hidastamaan tai estämään, Mikko Aaltonen huomauttaa.
Aluepolitiikan keinoin on pyritty tukemaan maaseutua ja ja pienempiä paikkakuntia, mutta kaupungistumiskehitys ei ole kuitenkaan pysähtynyt eikä oikeastaan edes hidastunut.
– Nyt pitäisi lähteä käymään sitä keskustelua, että miten me tuemme kaupunkeja, Mikko Aaltonen sanoo.
Hänen mielestään kaupunkipolitiikassa pitäisi korostua kaksi asiaa: kohtuuhintaisen asumisen rakentaminen ja joukkoliikenteen tukeminen. Ne ovat välineitä, joilla yhteiskunta pystyisi tukemaan kaupunkeja.
– Kohtuuhintaista asumista pitäisi tukea valtiotasolta asti, Mikko Aaltonen sanoo. Hän kuitenkin lisää, että tällä hetkellä valtiovalta on toiminut täysin päinvastoin.
– Esimerkiksi näistä [maankäytön, asumisen ja liikenteen] MAL-sopimuksista, joita tehdään isojen kaupunkien kanssa. Sieltä käytännössä on tätä tukea otettu pois tai sitä käytännössä ei ole enää.
”Nyt pitäisi lähteä käymään sitä keskustelua, että miten me tuemme kaupunkeja.”
Uusista sopimuksista puuttuvat kokonaan uuden kohtuuhintaisen asumisen rakentamiseen tarkoitetut aloitustuet, joita aikaisempiin sopimuksiin on sisältynyt.
Toinen kaupunkeja tukeva tekijä on joukkoliikenteen kehittäminen. Mikko Aaltonen sanoo, että Tampere ei saanut täyttä tukea esimerkiksi raitiotien jatkon rakentamiseen.
Suomen talouskasvu syntyy tällä hetkellä pääosin kaupungeissa.
– Yli 50% Suomen bruttokansantuotteesta syntyy siinä käytävässä, joka on Helsingin ja Tampereen välillä, käytännössä siinä pääradan varressa, Aaltonen sanoo.
– Silloinhan tavallaan herää kysymys, että eikö Suomen pitäisi kaikilla poliittisilla tasoilla tukea tätä menestystä ja niitä omia vahvuuksia?
lehti 