15–74 -vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus Suomen työvoimasta nousi helmikuussa 9,4 prosenttiin. Asia käy ilmi tänään julkaistusta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Viime vuoden helmikuussa aiemmin lukema oli 7,8 prosenttia. 15–74-vuotiaita työttömiä oli helmikuussa 263 000, eli 43 000 enemmän kuin vuosi sitten.
– Kyllähän nämä olivat yllättävänkin surullisia lukuja. Kyllä tämä osoittaa sen, että vaikka kansainvälinen taloustilanne ei ole ollut kauhean hyvä, on Suomen työllisyyskehitys ollut poikkeuksellisen huonoa, sanoo toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà KU:lle.
Hän muistuttaa, että samaan aikaan Euroopassa työttömyysaste on ollut ennätysalhaisissa lukemissa.
Hallitus epäonnistunut politiikassaan
Lisääntynyt työttömyys kertoo Patrizio Lainàn mukaan myös pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta.
– Hallituksen työelämäreformit eivät ole selvästikään toimineet, vaan todennäköisesti niillä on ollut jopa negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Ne ovat siis ennemminkin haitanneet työllisyyttä kuin edistäneet sitä, Lainà kertoo.
”Hallituksen työelämäreformit ovat ennemminkin haitanneet työllisyyttä kuin edistäneet sitä.”
Politiikan vaikutus heikkoon työllisyyskehitykseen näkyy siinä, että epävarmuus työelämässä on lisääntynyt ja kuluttajien luottamus talouteen on todella heikolla tasolla.
Patrizio Lainà varoittaa myös ongelmien rakenteellistumisesta:
– Jos nousevalle työttömyydelle esimerkiksi rakennusalalla ei nyt tehdä mitään, niin työttömyys jää siellä pysyvästi korkeammalle tasolle, pääekonomisti sanoo.
Lainàn mielestä tuoreimmissa työllisyysluvuissa on monta aihetta huoleen.
– Hälyttävin merkki, jonka pitäisi viimeistään toimia herätyksenä, on se, että työllisyysasteen trendiluku on laskenut 78 prosentista 76 prosenttiin 20–64 -vuotiaiden kohdalla.
Toisin sanoen kesästä 2023 eli hallituskauden alusta laskua on tullut aika lailla tasan kaksi prosenttiyksikköä.
– Tämä on todella surkea saavutus siihen nähden, että hallituksen tavoitteena oli nostaa työllisyysastetta huomattavasti tällä hallituskaudella, Lainà sanoo.
Korona-ajan lukemia
Hälyttävää on hänen mukaansa myös se, että jos katsotaan varsinaisia mittauslukuja, ollaan työllisyyden suhteen alhaisimmissa luvuissa sitten koronapandemian. Vuoden 2021 alussa työllisyys oli viimeksi nykytilannetta alhaisemmissa lukemissa.
Ollaan siis korona-ajan työllisyyslukemissa, mutta ilman pandemiaa. Työttömyysasteen trendi on noin prosenttiyksikön korkeammalla kuin koronapandemian pahimpina aikoina.
Tilastokeskus nosti esille tiedotteessaan, että miesten työttömyysaste Suomessa oli tammikuussa EU:n korkein. Miesten työttömyysaste (15–74-vuotiaat) oli tammikuussa EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan EU-maiden korkein Suomessa: 9,4 prosenttia.
STTK:n Patrizio Lainàn mukaan luku on huolestuttava. Hän kuitenkin huomauttaa, että vaikka naisten työttömyysaste on alhaisempi, on se noussut nopeammin kuin miesten.
– Miesten korkeampi työttömyysaste johtuu erityisesti miesvaltaisen rakennusalan haasteista, jotka ovat olleet tiedossa jo vuosi sitten, Lainà sanoo.
– Siinä mielessä voi sanoa, että tämä taantuma on kohdellut miehiä pahasti. On kuitenkin muistettava, että kun sote-alueiden säästöt alkavat realisoitumaan, ne kohdistuvat enemmän naisiin.
uutiskirje 
