Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus aloitti tiistaina puoliväliriihen, jossa neuvotellaan valtiontalouden suunnasta vuosiksi 2026–29.
Hallituksen riihen on määrä päättyä keskiviikkona, mutta osa hallituksen veropoliittisista päätavoitteista on jo tihkunut julkisuuteen. Helsingin Sanomain mukaan hallitus aikoo keventää yhteisöveroa. Saman lehden haastattelussa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi hallituksen keventävän ansiotuloverotusta, etenkin suurituloisimpien suomalaisten kohdalla.
Kyseessä olisi suuri verohelpotus kaikkein varakkaimmille. Myös näiden manöövereiden vaikutus talouskasvulle vähintäänkin kyseenalainen.
”Kyseessä olisi hölmöläisen verokilpailu, jolla Suomeen ei tulisi yrityksiä tai investointeja. Suomen aiemmista kokemuksista tiedetään, ettei yhteisöveroale ole tehokas keino vauhdittaa kasvua”, kirjoittaa Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér BlueSky-palvelussa.
1/12 Ketju ajatuksia hallituksen kaavailemasta yhteisöveroalesta. Se olisi huono, tässä ajassa jopa törkeä päätös. Ensiksi. Suomessa on jo kokeiltu yhteisöveronalennuksia. Tulos: kalliiksi tuli, ei kasvua, rikkaat ja ulkomaiset omistajat hyötyivät muiden kustannuksella. Tähän sopii Einsteinin oppi.
— Lauri Finér (@laurifinest.bsky.social) April 21, 2025 at 4:24 PM
Lisäksi se ei ole julkisen talouden kannalta kestävää: valtion budjetti on tänä vuonna 12,1 miljardia alijäämäinen, ja jokaisen prosenttiyksikön kevennys yhteisöveroon syventäisi alijäämää noin 400 miljoonalla. Jopa valtiovarainministeriön korkein viranhaltija, valtiosihteeri Juha Majanen sanoi vielä helmikuussa Helsingin Sanomain haastattelussa, ettei tuntuviin veronkevennyksiin ole nyt varaa. Jostain syystä hallitus ajattelee, että sellaisia pitää kuitenkin tehdä, vaikka valtion velkaantuminen on tällä hallituskaudella kiihtynyt. Onko kuuluisan velkalaivan kippari hereillä ruorissa? Tai edes ollenkaan paikalla?
Eikä tässä vielä kaikki, sanoisi TV-Shopin myyjä. Lisäksi oikeistohallituksen tähtäimessä ovat ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennykset. Tämä olisi käytännössä veronkiristys niille noin puolelletoista miljoonalle suomalaiselle työntekijälle, jotka kuuluvat ammattiliittoon. Tämä siis samalla, kun hallitus keventää kaikkien suurituloisimpien verotusta ja leikkaa kaikkein heikoimmassa olevilta. Resepti on tuttu: sosialismia kaikkein rikkaimmille, ja kapitalismia meille kaikille muille.
Jo on härskiä, kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Purra sanoi vuonna 2021 oppositiosta käsin.
”Jo on härskiä.”
Työntekijöiden verotuksen kiristämisen lisäksi jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen merkitsisi työntekijöiden joukkovoiman heikentymistä ja siten rikkoisi suomalaista työmarkkinajärjestelmää.
– Hallitus on koko kautensa ajan hyökännyt työmarkkinajärjestelmää ja erityisesti ammattiyhdistysliikettä vastaan. Julkisuuteen se kertoo työmarkkinauudistuksiensa pohjautuvan järjestäytyneisiin työmarkkinoihin ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, mutta käytännön toimet ovat päinvastaisia, sanoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta järjestön tiedotteessa pääsiäisen alla.
– Joko hallituksessa ei ymmärretä työmarkkinoiden toimintaa tai sitten he tarkoituksellisesti vääristelevät ja peittelevät lopullista tavoitettaan, Eloranta lausui.
Elorannan viimeisessä huomiossa on itua. Mikä on hallituksen lopullinen tavoite?
Voi hyvinkin olla, että hallituspuolueista erityisesti kokoomus näkee kirjoituksen olevan seinällä. Petteri Orpo lienee vetänyt kuntavaalien tuloksesta ja varsinkin perussuomalaisten murskatappiosta johtopäätöksen: hallitus elää lainatulla ajalla, ja perussuomalaisten uusi hajoaminen on vain ajan kysymys – ja sen myötä hallituksen ajautuminen toimintakyvyttömäksi. Jos hallitus on joka tapauksessa tuomittu kaatumaan, sama kai se on tässä konkurssissa painaa paniikkinappulaa ja lapioida taskuihin vähän lisää kahisevaa.
Se voisi olla yksi syy siihen, hallitus aikoo nyt pikavauhtia saada nuijittua läpi kaikki elinkeinoelämän pitkään himoitsemat veronkevennykset, julkisesta taloudesta viis. Se jääköön seuraavan hallituksen huoleksi.
uutiskirje 