Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus esitteli uuden mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi viime viikolla. Hallituksen suunnitelmissa työmarkkinatuki ja peruspäiväraha yhdistettäisiin niin sanotuksi yleistueksi. Samalla tarkoitus on leikata etuusmenoja noin kymmenellä miljoonalla eurolla.
Yleistuki säästöjen ehdoilla
– Läpinäkyvää on se, että hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista nimenomaan säästöt edellä, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto KU:lle. Meriluoto on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen.
– Meillä vasemmistoliitossa on sellainen pelko, että kun tätä hanketta viedään maaliin, niin se tulee lisäämään köyhyyttä. Esimerkiksi kokoomuksen julkilausuttu tavoite on tuoda Suomeen Britanniassa käytössä oleva universal credit -tyyppinen yleistuki. Siellä se on kuitenkin lisännyt köyhyyttä ja huono-osaisuutta ja aiheuttanut valtavia ongelmia, Meriluoto kertoo.
Hänen mielestään sosiaaliturvan yksinkertaistaminen sinänsä on hyvä tavoite.
– Meillähän on nykyään hyvin monimutkainen, byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä, johon liittyy hyvin paljon eri etuuksia. Niiden hakeminen on sosiaaliturvan saajille todella monimutkaista.
Pitkällä aikavälillä vasemmistoliiton tavoitteena on perustulo, joka tarkoittaisi yhtä, vastikkeetonta ja elämiseen riittävää etuutta. Perustulo olisi kaikille sama.
”Meillähän on nykyään hyvin monimutkainen, byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä.”
Laura Meriluoto sanoo, että vasemmistoliitossakin kannatetaan ajatusta siitä, että erilaisia nykyisiä etuuksia tulisi yhdistää matkalla perustuloa kohti.
– Siinä pitäisi kuitenkin myös varautua siihen, että se saattaa nostaa kuluja lyhyellä aikavälillä. Sosiaaliturvan uudistamista ei pitäisi toteuttaa niin, että sillä perustellaan leikkauksia ihmisten toimeentulosta, Meriluoto linjaa.
Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteet sosiaaliturvan uudistamisessa ja sen lopullinen muoto ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa. Laura Meriluodon mukaan näyttää siltä, että koko ajan mennään siihen, että ihmisten sosiaaliturvaa heikennetään kaikilla tasoilla.
– Kaikkein julminta on tietysti se, jos lähdetään entisestään heikentämään viimesijaista sosiaaliturvaamme eli toimeentulotukea.
Suojaosien poisto iski osa-aikatyöläisiin
Mihin suuntaan sosiaaliturvaa pitäisi sitten lyhyellä aikavälillä kehittää?
– Lähtisin siitä, että peruuttaisin hallituksen leikkaukset, Laura Meriluoto vastaa suoraan.
– Perusturvan tasoa pitäisi korottaa, jotta ihmiset eivät putoaisi viimesijaiselle sosiaaliturvalle eli toimeentulotuelle.
Laura Meriluoto ei allekirjoita hallituksen puhetta siitä, että sosiaaliturvaa leikkaamalla työllisyyttä saataisiin parannettua.
– En usko, että meidän sosiaaliturvan varassa elävät ihmiset olisivat laiskoja tai haluttomia tekemään töitä. Kyseessä on olosuhde, johon ihmiset joutuvat. Suomessa on aivan hirvittävä työttömyystilanne. Työttömyys kasvaa ja avoimia työpaikkoja on moninkertaisesti vähemmän kuin työttömiä työnhakijoita, Meriluoto muistuttaa.
– On älytön ajatus, että kunhan vain riittävästi rangaistaan ihmistä, niin hän menee sinne olemattomaan työpaikkaan.
Meriluodon mielestä sosiaaliturvakysymyksessä on lopulta kyse erilaisista ihmiskäsityksistä.
– Hallitus näkee työelämän ulkopuolella olevan ihmisen moraalisesti heikompana. Se on julma ja virheellinen ajatus, hän sanoo.
Eniten Laura Meriluoto moittii Orpon hallitusta sen päätöksestä poistaa suojaosat. Aikaisemmin ihminen saattoi tehdä osa-aikatöitä ja tienata työttömyysturvan ja asumistuen päälle 300 euroa kuukaudessa. Nykyinen hallitus on kuitenkin poistanut tämän mahdollisuuden.
– Pikemminkin suojaosia olisi pitänyt nostaa. Esimerkiksi korona-aikaan ne olivat 500 euroa. Hallitus kuitenkin poisti ne, ja siinä julkilausuttu tavoite oli saada ihmiset kokoaikatöihin. Se ei kuitenkaan ole mitenkään järjellinen vaihtoehto isolle osalle ihmisiä, koska kokoaikaisia työpaikkoja ei ole tarjolla, Meriluoto sanoo.
Sosiaaliturvasta käydään arvotaistelua
Suomessa on myös paljon ihmisiä, joilla työkyky ei riitä kokoaikaiseen työskentelyyn.
– Meidän järjestelmämme ei tunnista työkyvyttömiksi tai osatyökykyisiksi sellaisia ihmisiä, jotka sitä todellisuudessa ovat, Meriluoto avaa.
Suojaosien poisto on hänen mielestään myös työllistymisen kannalta ”hirvittävän typerä” päätös, koska osa-aikaisena voi saada niinsanotusti jalan oven väliin tulevaa työllistymistä ajatellen.
– Se on myös inhimillisesti hirveätä, koska saamani palautteen perusteella pienikin määrä töitä voi saada ihmisen tuntemaan olonsa arvokkaaksi. Ihmiset tuntevat antavansa panoksen yhteiskunnalle. Jos ihminen tuntee itsensä hyödyttömäksi tai pelkäksi kulueräksi, se vaikuttaa omanarvontuntoon, mielenterveyteen ja hyvinvointiin todella negatiivisesti.
Juttua muokattu 19.5. klo 12:00: korjattu sitaatista kirjoitusvirhe.
lehti 