Myanmarin viranomaiset ovat ilmoittaneet, että noin 180 000 Bangladeshin rohingya-pakolaista voi palata kotimaahansa. Usaid-rahoituksen leikkausten sekä pahenevan humanitaarisen kriisin vuoksi on kuitenkin epävarmaa, palveleeko kotiuttaminen rohingya-pakolaisia.
Myanmar ei ole myöntänyt rohingyoille kansalaisuutta, minkä vuoksi he ovat maailman suurin kansalaisuudeton etninen väestö. Armeijan aseellisten hyökkäysten ja ihmisoikeusloukkausten jälkeen yli miljoona rohingya-pakolaista pakeni etnistä vainoa Bangladeshin Cox’s Bazarin siirtokuntiin. Aluetta on kuvattu maailman suurimmaksi pakolaisleiriksi.
Pelkästään viime vuonna Bangladeshiin pakeni yli 70 000 rohingya-pakolaista. Myanmar on ilmoittanut, että 180 000 rohingya-pakolaisen kotiinpaluun lisäksi vielä 70 000 henkilön palauttaminen odottaa käsittelyä. Lisäksi 550 000 rohingya-pakolaisen statuksen käsittelyä aiotaan nopeuttaa.
Humanitaarinen kriisi Myanmarissa on kuitenkin kärjistynyt huomattavasti, eikä maan nykyinen ilmapiiri välttämättä ole turvallinen rohingya-väestölle. Yli 70 vuotta jatkunut sisällissota uhkaa edelleen tuhansien siviilien henkeä. Raju poliittinen ja taloudellinen epävakaus sekä maanjäristyksen vuoksi heikentynyt terveydenhuoltojärjestelmä vaikeuttavat turvallista paluuta. Lisäksi monien mielestä kotiuttamisella ei puututa ongelman ytimeen, joka pakotti miljoona pakolaista pakenemaan Bangladeshiin.
– Kaikkien näiden vuosien jälkeen Myanmar vahvistaa vain 180 000 nimeä. Maan on otettava meidät kaikki takaisin ja varmistettava, että meillä on täydet oikeudet, ihmisarvo ja kansalaisuus, sanoo rohingya-pakolainen Shafiqur Rahman.
Myös Bangladesh on turvaton
Bangladeshissa rohingya-pakolaiset kärsivät ahtaista oloista, peruspalvelujen puutteesta, väkivallasta, ilmastonmuutoksesta ja hyväksikäytöstä. YK:n pakolaisjärjestön mukaan luonnonkatastrofit koettelevat Bangladeshia kolmanneksi eniten koko maailmassa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäinen kuumuus, pyörremyrskyt, tulvat ja rankkasateet vaikuttavat suhteettomasti rohingya-väestöön.
– Pakolaisleirit asukkaineen ovat ilmastokriisin etulinjassa. Kesät ovat paahtavia, ja tulipalojen mahdollisuus on suuri. Syklonien ja monsuunien aikaan tulvat ja vaaralliset maanvyöryt tuhoavat koteja ja tappavat ihmisiä, sanoo YK:n pääsihteeri António Guterres.
Cox’s Bazarin siirtokunnat ovat ylikansoitettuja ja turvattomia etenkin tytöille ja naisille. Leireillä esiintyy paljon väkivaltaa erityisesti pimeän aikaan. Uhrit hakeutuvat harvoin oikeuteen tai terveydenhuoltoon kostotoimien pelossa. Pelko juontaa juurensa aiempiin väkivaltatapauksiin, joissa turvakoteja poltettiin tahallaan.
Humanitaariset järjestöt ja toimittajat ovat ilmoittaneet, että Usaidin avustusten vähentäminen vaikeuttaa entisestään kotiuttamispyrkimyksiä. Guterresin mukaan Cox’s Bazaria uhkaa rahoitusleikkausten pahimmat seuraukset.
”Vastuu rohingyojen suunnattomasta kärsimyksestä alkaa huipulta.”
Unicefin Bangladeshin edustajan Rana Flowersin mukaan Yhdysvaltojen Bangladeshille myöntämien avustusten leikkaukset osuvat etenkin lapsiin, mikä vaarantaa heidän turvallisuutensa ja tulevaisuutensa. Lisäksi terveydenhuoltojärjestelmät heikkenevät merkittävästi, mikä lisää tappavien tautiepidemioiden riskiä ja uhkaa kansanterveyttä. Flowersin mukaan rohingyat eivät voi palata tällä hetkellä turvallisesti kotiin eikä heillä esimerkiksi ole laillista oikeutta tehdä työtä
– Ensin on puututtava niihin keskeisiin kysymyksiin, jotka ajoivat rohingyat pois Myanmarista. Vain siten luodaan pitkäaikaisia ratkaisuja ja taataan rauhanomainen paluu, Flowers sanoo.
Rauhanomaisen ja pysyvän kotiuttamisen kannalta rohingyoille tulee taata kansalaisuus ja heidän vainoamisensa on loputtava. Myanmariin on saatava jatkuvasti rahoitusta, jotta suojelupalveluja voidaan lisätä. Lisäksi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksista on oltava avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta.
– Vastuu rohingyojen suunnattomasta kärsimyksestä alkaa huipulta. Kansanmurhaa johtanut Min Aung Hlaing on nyt laittoman sotilasjuntan johdossa. Hänet on tuotava oikeuden eteen ja saatava vastaamaan rikoksistaan, sanoo Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija Tom Andrews.
uutiskirje 
