Viikon kysymys
Eikö fyysisen työn määrä olekaan vähentynyt, erikoistutkija Merja Perkiö-Mäkelä Työterveyslaitokselta?
– Ainakaan fyysinen kuormittavuus ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Noin joka neljäs työssäkäyvistä kokee työnsä rasittavaksi. Määrä on kasvanut erityisesti naisten joukossa. Raskaat nostot ja toistotyö ovat lisääntyneet.
– Hankalissa asennoissa työskentely on lisääntynyt majoitus- ja ravitsemusalalla työskentelevillä naisilla sekä teollisuusalalla toimivilla miehillä. Työ koetaan raskaaksi myös terveys- ja sosiaalialan ammateissa.
Koetaanko myös toimistotyö entistä enemmän fyysisesti kuormittavaksi?
– Vähintään neljä tuntia päivässä tietokonetyötä tekevät pääosin istuvat eikä heidän työhönsä useinkaan liity nostelemista käsin tai hankalia selän työasentoja. Toistuvat käden työliikkeet ovat lähes yhtä yleisiä kuin vähemmän tietokonetta käyttävillä, mutta muuten kuormitustekijöitä on selvästi vähemmän.
Mitä seurauksia työn raskaudella on?
– Erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen riski kasvaa. Noin kahdella kolmasosalla oli ollut pitkäaikaisia tai toistuvia tuki- ja liikuntaelinoireita edeltäneen kuukauden aikana. Osuus on ollut samalla tasolla vuodesta 1997 alkaen. Tuki- ja liikuntaelinoireet ovat yleisimpiä naisilla, maa- ja metsätalouden sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla.
Miksi kuormittavuutta ei ole saatu kuriin, työterveyshuollon teemajohtaja Pirjo Manninen Työterveyslaitokselta?
– Syitä on monia. On ammatteja, joissa fyysistä kuormitusta ei vain pystytä poistamaan. Esimerkiksi hoitoalalla hoitajaa ei voida korvata koneella. Ergonomia on kehittynyt ja esimerkiksi sairaaloihin on tuotu hyviä ratkaisuja, kuten pesupöytiä ja nostoapuvälineitä. Niitä ei kuitenkaan aina käytetä. Esteenä voi olla raha tai se, etteivät välineet käy kaikkiin työtiloihin.
Mitä asioita pitäisi korjata?
– Perusta on hyvä työympäristö. Työympäristön ja välineiden pitää olla ergonomian kannalta optimaalisia. Myös työkiertoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
– Työterveyshuollon tehtävänä on tukea työntekijän työssä selviytymistä. Ongelmiin pitää puuttua varhain, ohjata tarvittaessa tutkimuksiin ja kuntoutukseen. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, että suomalaisten fyysinen kunto on huonontunut. Huonokuntoinen kuormittuu samassa työssä hyväkuntoista enemmän. Esimerkiksi hoitoalalla työn kuormittavuus ei ainakaan ole vähenemään päin, koska nostelua tarvitsevien vanhusten määrä lisääntyy.
uutiskirje 
