KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Pääkirjoitus

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

Petteri Orpo kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa huhtikuussa.

Petteri Orpo kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa huhtikuussa. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Jussi Virkkunen
7.6.2025 9.00
Fediverse-instanssi:

Pääministeri Petteri Orpon hallitus tulee jäämään monella tapaa isolla historiaan. Syykin on selvä: mikään hallitus ei 2000-luvulla ole muuttanut Suomea yhtä perinpohjaisesti kuin Orpon oikeistohallitus.

Kuten KU:ssa on aiemmin kirjoitettu, muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä. Fakta on, että nyt kaikilla hallituspuolueilla on ollut selvä käsitys suunnasta. Vuosina 2019–2023 sitä ei ollut, koska keskustaa ja RKP:tä ei kiinnostanut punavihreys.

Huhtikuun puoliväliriihessä tehdyt veronkevennykset, jotka hyödyttävät eniten suurituloisia ja suuryrityksiä, viimeistelivät Orpon projektin. Kirsikkana kakun päälle tuli ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verohelpotuksen poisto.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ensin hallitus nöyryytti ay-liikkeen lakiesityksillään, sen jälkeen se näytti puoliväliriihessä vielä keskisormea päälle. Miksi se teki näin? Koska se voi.

Ay-liike oli kykenemätön estämään Orpon hallituksen lakiesitykset. Nyt ei haluttu keskustella, nyt hallitus halusi jyrätä linjansa läpi. Niin se myös teki. Mitä kävi vastarinnalle? Neljän viikon lakko maksoi paljon, mutta ei saavuttanut mitään. Lopulta se lopetettiin mahdollisimman hiljaa.

 

Petteri Orpoa on julkisuudessa kutsuttu lapaseksi. Se on ollut vaarallinen virhe. Todennäköisesti Orpoa on vain naurattanut julkinen maine, kun samaan aikaan kaikki kokoomuksen ja elinkeinoelämän pitkäaikaiset tavoitteet on ajettu läpi. Jos lapanen on kyennyt tähän, mihinköhän kovemmalla hanskalla olisi päästy?

On ilmeistä, että nyt hallitusta on johdettu oikeasti. Hallituspuolueet ovat sitoutuneet projektiin, jonka päämääränä on ollut ajaa suomalaiseen yhteiskuntaan syvä muutos. Nyt se alkaa olla valmis.

Mikään hallitus ei 2000-luvulla ole muuttanut Suomea yhtä perinpohjaisesti kuin Orpon oikeistohallitus.

Toissijainen kysymys on, onko muutokset tehty Orpon ansiosta vai hänestä huolimatta. Ainakaan hän ei ole niitä kyennyt estämään. Isojen muutosten estäminen on helppoa, vaikeaa on toteuttaa niitä. Se erottaa hyvät johtajat huonoista.

Painotetaan vielä. Orpon hallituksen tekoja voi hyvin pitää karmeina – tätä mieltä on myös KU. Kiistatonta kuitenkin on se, että Orpo on ajanut hänen ja elinkeinoelämän haluamia asioita läpi. Hallitseeko hän äärioikeiston tuella? Kyllä, mutta sen hinnan Orpo on ollut valmis maksamaan saadakseen haluamansa muutokset tehtyä.

 

Vasemmistolle Orpon hallituksen teot tarjoavat ison opetuksen. Seuraavaan hallitusvastuuseen pitää olla vielä valmiimpi kuin vuonna 2019.

Lyhyellä aikavälillä vasemmiston suurin ongelma on, että se tarvitsee todennäköisesti yhden oikeistopuolueen mukaan. Se estää suuret vasemmistolaiset muutokset. Miten ratkaista tämä dilemma? Vastauksen löytämiseen ei ole liikaa aikaa.

Ammattiyhdistysliikkeen on puolestaan valmistauduttava edessä olevaan aikaan, joka saattaa tulla nopeammin kuin odotettiin. Ay-liike on pitänyt tiukasti kiinni esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta. Pian yleissitovuus saattaa olla historiaa monella alalla. Mitä sitten tehdään?

Ay-liikkeen lakkoase toimii edelleen työehtosopimuskierroksilla, tosin siinäkin on suuria alakohtaisia eroja. Nyt kun vastapuoli on pelannut pitemmän aikaa sikaa, pitäisikö ottaa kovemmat otteet käyttöön?

Aloittaa voisi vaikka sillä, että ei kutsuisi pahimpia oikeistohäirikköjä vasemmistolaisen liikkeen vappuvastaanotolle.

Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vedenpinta oli alhaalla Savonrannalla Savonlinnassa Saimaan vesistössä toukokuussa 2026. Suomessa on monin paikoin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kuivaa, mikä näkyy myös pohjavesissä.

Näköalattomuutta, talouskuria ja lähipalveluiden katoamista – ei ole ihme, ettei vihreä siirtymä kaikille maistu

Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra eduskunnan täysistunnossa 25. helmikuuta 2026.

Velkajarru toimii kuin käsien sitominen uppoavassa laivassa, ettei vain tulisi tehtyä mitään tyhmää

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Intian pääministeri Narendra Modi ja Euroopan neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa Delhissä tammikuun lopulla.

Pääkirjoitus: Valta nousee etelästä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump väittää Nicolás Maduroa huumekauppiaaksi ja perusteli tällä Maduron kiinniottoa.

Kansainvälisen oikeuden törkeä loukkaus

Uusimmat

Eduardo kotonaan työväenluokkaisella asuinalueella San Salvadorin pohjoisosassa El Salvadorissa. 36-vuotias itsetuhoinen mies pääsi hoitoon äitinsä ystävien tuella. Keski-Amerikassa on seitsemän maata ja 53 miljoonaa ihmistä. YK:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission Cepalin mukaan noin 30 prosenttia alueen väestöstä eli noin 16 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä.

Köyhyys, stigma ja heikot palvelut vaikeuttavat avun saamista mielenterveyden ongelmiin Keski-Amerikassa

Fazerin leipomon pullalinja Lahdessa toukokuussa 2025.

Jokaöinen leipämme – eli miten koko maailma muuttui leipomoksi

Mai Kivelä haluaa luontovaalit.

Mai Kivelä haastaa Orpon hallituksen: ”Olen ihmetellyt muiden puolueiden harjoittamaa matematiikka”

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mai Kivelä haastaa Orpon hallituksen: ”Olen ihmetellyt muiden puolueiden harjoittamaa matematiikka”

 
02

Jokaöinen leipämme – eli miten koko maailma muuttui leipomoksi

 
03

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
04

Greenpeace julkisti ydinvoiman puolesta äänestäneet itsekkyyden muistomerkissä

 
05

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

08.07.2026

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

07.07.2026

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

06.07.2026

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset