– Maa ei ole meille vain fyysinen tila, vaan se on äiti. Joet ovat eläviä, vuoret hengittävät. Ilman maata me emme ole kansa, sanoo Elisa Loncón.
Mapuche-johtajan ja tutkijan sanat heijastavat mapuche-kansan kokemusta syvästä juurettomuudesta. Chilen valtio aloitti mapuche-alueiden sotilaallisen haltuunoton vuonna 1851. Prosessia kutsuttiin ”Araucanian rauhoittamiseksi”, mutta alkuperäiskansoille se merkitsi väkivaltaista maan menettämistä ja yhteyden katkeamista pyhään.
Poikkeustila ja palavat työkoneet
Mapuche-kansan vuosisatainen kamppailu valloittajia vastaan on kärjistynyt viime vuosikymmeninä, kun metsä-, kaivos- ja energiateollisuus ovat laajentaneet toimintaansa heidän perinteisille mailleen eteläisessä Chilessä. Aktivistit ovat vastanneet polttamalla työkoneita ja ottamalla riistettyjä maita haltuun. Vastarinta on lisännyt jännitteitä, ja yhteenotot viranomaisten kanssa ovat lisääntyneet ja muuttuneet yhä väkivaltaisemmiksi .
Araucanian alueella on ollut voimassa poikkeustila toukokuusta 2022 lähtien. Naapurialueilla Bío Bíossa, Los Lagosissa ja Los Ríosissa tilanne on samankaltainen. Vuosien 2013 ja 2024 välillä alueella tapahtui lähes 9000 väkivaltaista yhteenottoa – keskimäärin kaksi päivässä. Konfliktit ovat vaatineet 60 kuolonuhria, 1468 loukkaantunutta ja tuhansia tuhottuja koteja, ajoneuvoja ja koneita.
Presidentti Gabriel Boric kuvasi konfliktia yhdeksi tasavallan vanhimmista ja kivuliaimmista ongelmista. Mapuche-aktivistit näkevät itsensä puolustajina ja viimeisenä siteenä maahan, jonka valtio on muuttanut hyödykkeeksi.
– Jos jatkamme metsien kaatamista ja yksipuolista viljelyä, ei mapucheilla eikä Chilellä ole tulevaisuutta, Loncón sanoo.
Hän viittaa mapuche-alueille istutettuihin eukalyptus- ja mäntymetsiin, jotka vievät maaperästä veden ja heikentävät monimuotoisuutta.
Presidentin sovintotarjous
Vuonna 2023 Boricin hallinto perusti alkuperäiskansojen maavaatimusten ratkaisemiseksi rauhan ja yhteisymmärryksen komission. Toukokuussa 2024 komissio esitti 21 toimenpidettä, joiden keskiössä on 3,8 miljardin euron rahasto.
Noin 48 000 mapuchea vaatii yhteensä 377 000 hehtaaria takaisin neljällä eteläisellä alueella. Prosessi etenee kuitenkin tuskallisen hitaasti. Komissio ehdottaa maavaatimusten ratkaisemista aiemmin myönnettyjen maaluovutustodistusten sekä yhteisöjen perhekokojen laskennan perusteella. Moni kuitenkin epäilee lupauksia.
La Pintanan Mapuche-järjestön johtaja Maria Hueichaqueo ei enää usko valtaapitävien lupauksiin. Hänen mukaansa nyt pöydällä olevat 21 ehdotusta esitettiin jo yli kymmenen vuotta sitten tuloksetta.
– Hallitus lupasi perustaa alkuperäiskansaministeriön jo 2010-luvulla. Se odottaa yhä käsittelyä.
Komission ehdotuksiin sisältyy myös alkuperäiskansojen perustuslaillinen tunnustaminen, poliittinen edustus sekä taloudellinen kehitysohjelma köyhyyden lievittämiseksi.
– Tavoitteena on jättää seuraavalle hallitukselle käynnissä oleva prosessi – ei pysähtynyttä konfliktia, Boric sanoi vuosikatsauksessaan kesäkuussa.
Santiagolainen mapuche Pedro Valenzuela koordinoi kulttuurienvälistä Kintu Rayen -ohjelmaa Chilen yliopistossa sekä johtaa terveysohjelmaa La Pintanan kunnassa.
Valenzuelakaan ei usko hallituksen lupauksiin, mutta myöntää, että alkuperäiskansojen perustuslaillinen tunnustaminen olisi merkittävä edistysaskel.
– Se merkitsisi oikeuksien saamista. Oikeutta harjoittaa omaa lääketiedettä, omaa koulutusta, johtajiemme ja kielemme tunnustamista. Valtio on perustamisestaan lähtien kieltänyt olemassaolomme. Tunnustaminen olisi perusta, jolta voimme rakentaa.
uutiskirje 