Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen perää työnantajajärjestöjä kantamaan vastuuta työelämän väärinkäytöksistä. Hän viittaa muun maussa Turun telakalla ilmenneeseen työntekijöiden törkeään hyväksikäyttöön. STT uutisoi siitä syyskuun lopulla.
– Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, hän luettelee.
– Koko tämä joukko teki hallitusneuvotteluissa ja ennen niitä täysillä töitä ja käytti rahaa siihen, että työelämän pelisääntöjä heikennetään työntekijän kannalta. Niin nykyinen hallituskoalitio on sitten tehnyt. Erityisesti lobattiin sitä, että paikallista sopimista laajennetaan ja erilaisia säädöksiä kaiken kaikkiaan puretaan.
Suomessa on harmaata taloutta lähes kymmenen miljardin verran vuositasolla.
Lehtonen toteaa, että nyt nämä muutokset ovat kokolailla osuneet tuulettimeen.
– Nyt näiltä tahoilta ei ole näkynyt ensimmäistäkään lausuntoa, jossa ne kantaisivat vastuuta siitä, mitä lobbasivat.
Viheliäinen paikallinen sopiminen
STT:n paljastuksista alkanut vyyhti on paljastanut useita väärinkäytöksiä, joista ukrainalaiset työntekijät ovat kärsineet. Telakkayhtiö Meyerin alihankkijat ovat muun muassa jättäneet palkkoja, lisiä ja ylityökorvauksia maksamatta.
– Pääurakoitsijan eli telakan vastuuta on perätty. Haluankin uskoa, että telakka on ottanut asian tosissaan ja toimet ovat käynnissä. Minusta kuitenkin näillä työnantajien lobbareilla on vastuu lobbauksistaan, Lehtonen sanoo.
– Esimerkiksi heidän kiihkeästi ajama paikallinen sopiminen on nimenomaan asia, joka mahdollistaa nyt nähdyn kaltaista hyväksikäyttöä. Näissä tapauksissa tyypillisesti väitetään sovitun paikallisesti jotain, mitä todellisuudessa niin ei ole sovittu.
Lehtonen muistuttaa myös siitä, että samaan aikaan on pienennetty viranomaisten toimivaltaa ja lisäksi pienennetään viranomaisten resursseja, kun pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus leikkaa palveluista.
– Näitäkin resursseja pienennetään, koska pitää saada miljardiverokevennyksiä suurituloisille,hän kiteyttää.
Vahingoksi omille
Lehtonen ihmettelee erityisesti sitä, että elinkeinoelämän lobbaamat muutokset ovat olleet vahingoksi yrityksille, joita EK, Keskuskauppakamari ja Suomen yrittäjät edustavat.
– Ne tarkoittavat, että suomalaisten yritysten on ollut mahdoton pärjätä näissä tilanteissa markkinoilla.
Lehtonen pitääkin älyttömänä tilannetta, jossa järjestöt toimivat omaa jäsenistöään vastaan.
– Tämä toiminta on täysin ristiriidassa näiden järjestöjen oman jäsenistön etujen kanssa, hän arvioi.
Syyksi hän näkee sen, että työnantajalinnake ei toimi yritysten tai työelämän hyväksi vaan ideologia edellä.
– Nämä tahot halusivat hyökätä ideologisesti suomalaista ammattiyhdistysliikettä ja järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan, ja tehdä niille niin paljon tuhoa kuin ehtivät nyt, kun hallituspohja antaa siihen mahdollisuuden. Ne olivat ideologisessa ajojahtimoodissa.
– Tässä näkyy myös, kuinka tosipaikan tullen elinkeinoelämän ja yrittäjien etujärjestöille on vaikeaa valita toimiva markkinatalous riistokapitalismin sijaan.
Tanssii ruumiiilla
Lehtonen on erityisen käärmeissään Orpon hallituksen kakkospuolueelle Perussuomalaisille.
– Minua jopa oksetuttaa se tapa, jolla perussuomalaiset hyppivät nyt ruumiin päällä, hän kuvailee.
Hänestä perussuomalaiset ovat jälkikäteen esittäneet ajavansa asioita, joita he ovat olleet tyrmäämässä hallituksessa. Nyt he muun muassa ovat vaatineet julkisuudessa alipalkkauksen kriminalisointia ja kanneoikeutta ammattiliitoille.
Hän kertoo teollisuusliiton yrittäneen hallitusneuvottelujen aikaan viedä työntekijäpuolen viestiä nimenomaan perussuomalaisille. Liitto lähestyi puoluetta entisen ammattiyhdistysmiehen, perussuomalaisten toimitsijan Matti Putkosen kautta.
– Nyt he esiintyvät sankareina, jotka nostavat näitä asioita esiin, vaikka ne kaikki samat asiat kaikuivat kuuroille korville hallitusneuvottelujen yhteydessä. Minusta tällainen on rumaa, vaikka toki tehokasta populismipolitiikkaa.
Lehtonen huomauttaa kuitinkin olevansa iloinen, jos perussuomalaiset ovat nyt tosissaan.
– Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta tämä prosessi ei saa minulta yhtään pistettä.
Hän arvioi, että eduskuntapuolueista vain vasemmistoliitto ja SDP haluavat puuttua harmaaseen talouteen.
– Nykyhallituksessa ei todellisuudessa kuitenkaan liene yhtään tahoa, joka haluaisi viedä näitä asioita eteenpäin. Viime hallituksessa niitä vastustivat keskusta ja RKP.
Miljardeja hukkaan
Eniten Lehtosta hämmästyttää kuitenkin se, että Orpon hallitus ei välitä edes niistä miljardeista euroista, joita harmaan talouden torjumisella saataisiin valtion kassaan.
– Suomessa on harmaata taloutta lähes kymmenen miljardin verran vuositasolla, hän muistuttaa ja laskee, että jos osakin harmaasta taloudesta kitkettäisiin, pienenisi leikkaustarve monilla miljardeilla.
Hän suree sitä, että Suomessa harmaan talouden torjunnasta tuntuu olevan kiinnostunut vain ammattiyhdistysliike Sekä hänen edustamallaan Teollisuusliitolla että Rakennusliitolla on omat harmaan talouden yksikkönsä.
– Niillä haluamme panostaa erityisesti ulkomaisten jäsentemme edunvalvontaan ja siihen, että paljastamme työntekijöiden hyväksikäyttötapauksia. Lisäksi olemme pyrkineet viemään työehtosopimuksissa asioita eteenpäin. Yleensä työnantajapuoli on kuitenkin kaatanut hankkeemme.
uutiskirje 
