Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä tiistaina sovittu velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta. Parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain.
STTK pitää velkajarrun tavoitteita kannatettavina. Suomen julkinen velkasuhde kasvaa edelleen ja sen kasvu on saatava taittumaan laskuun.
– On hyvä, että velkaantumiskehitystä pohtimaan asetettiin parlamentaarinen työryhmä. Positiivista on lisäksi, että velkajarru keveni hallituksen alkuperäisestä esityksestä, eikä velkaantumiskehitystä saa jatkossa manipuloida myymällä julkista omaisuutta, tiivistää STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
Hänen mukaansa velkajarru uhkaa kuitenkin kääntyä omaa tavoitettaan vastaan, sillä se edellyttää rajua sopeuttamista, mikä heikentää merkittävästi talouskasvua.
– Esimerkiksi Orpon hallitus on tehnyt mittavia sopeutustoimia, mutta samalla talouskasvu on hyytynyt ja julkisen velkasuhteen kasvu jopa kiihtynyt.
Velkajarrun suurin ongelma on STTK:n mukaan se, että se edellyttää sopeuttamista juuri heikossa suhdanteessa syventäen taantumaa entisestään. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että sopeuttaminen ei tästä syystä edes keskimäärin onnistu tavoitteessaan kääntää julkista velkaantumista laskuun. Velkajarru ei mahdollista riittävää suhdannepolitiikkaa, sillä siitä on mahdollista poiketa ainoastaan kriisiolosuhteissa.
EU:n taloussäännöt sisältävät jo velkajarrun
EU:n viime vuonna voimaan astuneet uudet taloussäännöt ovat Suomelle jo erittäin tiukat. Varsinkin, kun työeläkeyhtiöiden ylijäämiä ei enää huomioida velkakehityksen ennusteessa.
– Lisäksi EU-sääntöihin sisältyy jo velkajarru, sillä ne edellyttävät velkasuhteen laskevan vähintään 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa Suomen nykyisellä velkatasolla. Kansallinen velkajarru voi lisätä sopeutustaakkaa useilla miljardeilla jopa epärealistisen suureksi, muistuttaa Lainà.
Velkajarru on demokratian toteutumisen kannalta haasteellinen. Parlamentaarinen työryhmä julkisen talouden alijäämätavoitteen asettamiseksi jäisi pelkäksi kumileimasimeksi, jos jo lakiin kirjataan velkasuhteen alentamisvaatimus, STTK katsoo.
Vaaleissa on voitava vaikuttaa myös finanssipolitiikan mitoitukseen, eikä ainoastaan ennalta määritellyn sopeutuksen toteuttamisvaihtoehtoihin.
lehti 