Oppositio kovisteli torstain kyselytunnilla hallitusta suurtyöttömyydestä. Kyselytunnin aloittanut Tuula Haatainen (sd.) muistutti pääministerin sanoneen keskiviikkona A-studiossa, että hallitus pitää edelleen kiinni 100 000 lisätyöllisen tavoitteesta.
– Se on hyvä tavoite, mutta siitä ollaankin 170 000 jäljessä. Jos te aiotte pitää kiinni lupauksestanne, niin seuraavan puolentoista vuoden ajan pitäisi työllistyä ihminen joka viides minuutti päivin, öin ja viikonloppuisin, myös tämän kyselytunnin aikana. Arvoisa pääministeri, pidättekö todella kiinni työllisyyslupauksestanne ja lupaatteko, että loppukauden aikana syntyy 170 000 uutta työpaikkaa, jotta tämä alkuperäinen tavoite toteutuu? Haatainen kysyi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi, että laskennalliset työpaikat ovat jo melkein koossa. Hän vetosi hallituksen tekemiin kasvuun ja työllisyyteen tähtääviin uudistuksiin.
– Ne ovat perustuneet kaikki ekonomistien, asiantuntijoiden arvioihin ja laskelmiin. Itse asiassa laskennallisesti nämä toimet ovat jo jopa 90 000, eli voisi sanoa, että jos ei näitä oltaisi tehty, niin työllisyystilanne olisi 90 000 huonompi. Eli näillä on oikeasti merkitystä. Me ollaan tehty toimia, jotka vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä, keskipitkän aikavälin ja pitkän tähtäimen ratkaisuja. On selvää, että ne kaikki eivät vielä vaikuta.
Hallitus kävi hyökkäykseen ja peräsi demarien vaihtoehtoja. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (sd.) kysyi, mikä SDP:n linja on.
– Ensin te vastustitte näitä sosiaaliturvaan tehtyjä välttämättömiä julkisen talouden tasapainotustoimia ja työllisyystoimia. Sen jälkeen te viime syksynä esittelitte teidän vaihtoehtobudjetin, jossa te ette enää esitä näitä peruttaviksi. Eli tulkinta oli silloin se, että SDP hyväksyi hiljaa, siellä pinnan alla, nämä hallituksen toimet, jotka tietysti tässä julkisen talouden tilanteessa ovat erittäin valitettavia mutta välttämättömiä.
Koskela vaati suojaosan palauttamista
Hallitus myös jatkoi loppukesällä aloittamallaan uudella linjalla, jossa korostetaan myönteisiä signaaleja ja toivoa.
– Nyt on kyse paljon siitä – kun talous on myöskin psykologiaa – annetaanko me ihmisille toivoa vai toivottomuutta. Minä haluan antaa ihmisille toivoa paremmasta, koska tämä peli ei ole menetetty, Orpo sanoi.
Orpo ja työministeri Matias Marttinen (kok.) nostivat moneen kertaan esiin viime viikolla solmitun aiesopimuksen jäänmurtajien myymisestä Yhdysvalloille.
– Onhan tämä nyt yhdenlaista, että pääministeri puhuu täällä viikko toisensa jälkeen toivosta, kun hallituksen politiikka luo ympärilleen pelkkää toivottomuutta, sanoi Minja Koskela (vas.)
Koskela muistutti Orpon luvanneen ennen vaaleja, että tämän hallituskauden aikana syntyy 100 000 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä saldo on 80 000 uutta työtöntä.
– Teidän keinovalikoimassanne on ollut ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden kurittaminen ja työttömien tilanteen heikentäminen, kun sosiaaliturvaa on leikattu ja suojaosat on poistettu. Te tiedätte, että näillä mainituilla keinoilla Suomeen ei tule syntymään sataatuhatta uutta työpaikkaa. Sen sijaan, jos te palauttaisitte nämä suojaosat, niin sillä voitaisiin helpottaa työn vastaanottamista, joten kysynkin, pääministeri, teiltä nyt: olisiko aika palauttaa suojaosat ja sillä tavalla helpottaa työn vastaanottamista?
Koskelalle vastannut Grahn-Laasonen sanoi, että Suomessa on kansainvälisestikin vertaillen olemassa melko hyvä työttömyysturvan sovittelujärjestelmä, joka on parempi kuin mitä moni tietää.
– Ja pyrimme myöskin siihen, että työn vastaanottaminen, osa-aikatyön vastaanottaminen kannattaa, mutta tätä edelleen kehitetään. Meillä on käynnissä siihen liittyvä lakihanke.
Yli puoli miljoonaa ulosotossa
Hanna Sarkkinen (vas.) sanoi hallituksen tekemien laskennallisten työllisyystoimien olevan lähinnä sosiaaliturvaleikkauksia, eivätkä ne ole synnyttäneet luvattuja työpaikkoja.
– Pienituloisilta leikkaaminen on itse asiassa heikentänyt ostovoimaa ja sitä kautta kysyntää ja sitä kautta heikentänyt taas talouden kasvua ja työllisyyttä.
Työttömyyden lisäksi on Suomessa kasvanut myös ulosotossa olevien suomalaisten määrä. Tänä vuonna voi ylittyä jopa 600 000:n ulosotossa olevan ihmisen raja. Se on valtava määrä suomalaisia, Sarkkinen nosti esiin.
Hän kysyi oikeusministeriltä, mitä hallitus tekee ulosotossa olevien määrän pienentämiseksi ja ulosotossa olevien aseman helpottamiseksi.
Oikeusministeri Leena Meri (ps) kertoi hallituksella olevan valmistelussa historiallinen uudistus, jossa paljon ulosotossa olevan ihmisen kannattaa käydä töissä ja velka lyhenee. Tarkempia tietoja siitä hän ei kertonut.
lehti 