Eduskuntapuolueista vähiten ammattiliittojen jäseniä on RKP:n ehdokkaissa, joista vain joka toinen 52 prosenttia ilmoittaa kuuluvansa liittoon. Myös perussuomalaiset ehdokkaat ovat liittyneet liittoon selvästi keskimääräistä harvemmin: 62 prosenttia on ammattiliiton jäseniä.
Eniten ammattiliittojen jäseniä on SDP:n (92 prosenttia) ja Vasemmistoliiton (91 prosenttia) ehdokkaissa.
SAK:n Työelämän vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista 72 prosenttia ilmoittaa kuuluvansa johonkin ammattiliittoon. Osuus on likimain sama kuin suomalaisilla keskimäärin.
Akavalaisia eniten ehdolla
Akavalaisia on ehdokkaissa eniten, 30 prosenttia. SAK:laisen ammattiliiton jäseniä on ehdokkaista 22 prosenttia ja ja STTK:n jäsenliittoihin kuuluu yhdeksän prosenttia. Eduskuntapuolueiden ehdokkaista eniten SAK:laisia on vasemmistolla, 59 prosenttia, ja akavalaisia vihreillä, 61 prosenttia. STTK:laisia on suhteellisesti eniten keskustan listalla, 16 prosenttia.
Eduskuntapuolueista ainoastaan RKP:llä ja kokoomuksella ei vaalikoneen mukaan ole yhtäkään SAK-taustaista ehdokasta.
Työelämästä oma vaalikone
SAK:n maaliskuun alussa auenneeseen vaalikoneeseen on vastannut kolme neljäsosaa kansanedustajaehdokkaista eli 1661 henkilöä. Työelämän vaalikoneessa äänestäjät voivat vertailla omia kantojaan ehdokkaiden ja puolueiden näkemyksiin työelämään, työllisyyteen ja talouteen liittyvissä kysymyksissä.
Tarkempia tietoja eduskuntavaaliehdokkaiden ammattiliittojäsenyydestä löytyy osoitteesta www.sak.fi/vaalit
uutiskirje 
