Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian mielestä hyvinvointialueiden riittämätön rahoitus uhkaa kansalaisten oikeutta saada tarvitsemiaan sosiaalipalveluja. Liitto vaatii hallitusta antamaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Muuten vaarassa ovat perusoikeudet ja palvelujen jatkuvuus.
Hallitus esittää lisäaikaa vain niille alueille, jotka saavat taloutensa ylijäämäiseksi vuonna 2025. Tämä jättää monet alueet pulaan ja vaarantaa sosiaalipalvelut.
– Hallituksen esitys on liian suppea. Lisäaikaa on annettava kaikille alueille, jotka sitä taloustilanteensa perusteella tarvitsevat. Vain näin ne voivat tehdä tarvittavat sopeutustoimet hallitusti ja turvata palvelujen jatkuvuuden, sanoo Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen.
Talentia korostaa, että valtion on tuettava vaikeassa taloustilanteessa olevia alueita nopeasti.
– Mikäli valtion toimet rahoituspohjan tukemiseksi viivästyvät, vaarana on, että perusoikeudet palvelujen saamiseen heikkenevät entisestään, Suominen sanoo.
Hyvinvointialueiden erilainen väestörakenne johtaa myös siihen, että kansalaisten saamat palvelut eriarvoistuvat voimakkaasti.
Talentia vaatii kiireellisiä korjauksia hyvinvointialueiden rahoitusmalliin. Nykyinen malli on monimutkainen ja epävakaa, eikä se tue kustannusvaikuttavien ja ennaltaehkäisevien palvelujen järjestämistä.
Rahoitus jakautuu tällä hetkellä pääosin sairastavuuden perusteella. Tämä ei riittävällä tavalla vastaa alueellisia palvelutarpeita eikä tunnista sosiaalihuollon roolia terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä.
– Palvelujen rahoittamisen ja järjestämisen erottaminen asettaa valtion ja hyvinvointialueet helposti vastakkain tilanteessa, jossa niiden tulisi yhdessä turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut, Suominen sanoo.
Säästötoimet iskeneet sosiaalipalveluihin
Tällä hetkellä 16 hyvinvointialueella käydään yt-neuvotteluja. Tuhannet työntekijät ovat irtisanomisuhan alaisia. Oppositio vaati lisäaikaa viimeksi viime torstain kyselytunnilla. valtiovarainministeri Riikka Purra ei sitä luvannut, mutta sanoi, että ”palveluista huolehditaan kaikissa oloissa”.
Talentian mukaan hyvinvointialueiden sopeutustoimet ovat iskeneet voimalla sosiaalipalveluihin. Ostopalveluja on vähennetty ja omaa palvelutuotantoa vahvistettu, mutta samalla on menetetty erityisosaamista ja kokemusta, joita alueet eivät ole pystyneet vielä korvaamaan. Tämä on heikentänyt palvelujen saatavuutta ja lisännyt henkilöstön kuormitusta.
Esimerkiksi päihdekuntoutukseen pääsy on monin paikoin entistä vaikeampaa. Joillakin alueilla asiakasohjausryhmät ovat alkaneet tehdä päätöksiä ja suosituksia, jotka ensisijaisesti tähtäävät kustannusten vähentämiseen, eivät asiakkaiden tarpeiden täyttämiseen.
– Muutokset ovat lisänneet palvelujärjestelmän paineita. Erityisesti ennaltaehkäisevien palvelujen supistuminen lisää pitkällä aikavälillä raskaampien palvelujen tarvetta, Suominen sanoo.
Talentia näkee, että hyvinvointialueiden ongelmat johtuvat liian suurista ja nopeista talouden sopeutustoimista.
– Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on alusta alkaen jättänyt tehtäviin nähden liian suuren rahoitusvajeen. Nyt on varmistettava, että sosiaalipalvelut pysyvät kaikkien saatavilla, Suominen painottaa.
lehti 