Sana historiallinen toistui eduskunnassa tiistai-iltapäivällä, kun velkajarruun sitoutuneet puolueet kehuivat siitä toisiaan ja itseään. Laki velkajarrusta oli lähetekeskustelussa.
Keskustelua siivitti Euroopan komission maanantaina julkaisema sysimusta ennuste Suomen talouden kehityksestä.
– Ennusteen julkisen talouden luvut ovat sanalla sanoen pysäyttäviä, vaikkakaan eivät toki yllättäviä asiaa tuntevalle, myönsi lain esitellyt valtiovarainministeri Riiika Purra.
Komission arvion mukaan Suomen julkinen velka ylittää 90 prosentin rajapyykin jo ensi vuonna, ja julkisen talouden alijäämä on vielä 4 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2026. Tämä tarkoittaa Purran mukaan isoa sopeutusurakkaa vuonna 2027 aloittavalle hallitukselle. Julkista velkasuhdetta on alennettava keskimäärin vähintään prosenttiyksikkö vuodessa.
– On jo nyt siis aivan selvää, että esittämäni arvio 10 miljardin sopeutustarpeesta ensi kaudella on realismia. Ainoa mielenkiintoinen kysymys onkin, riittääkö edes se, Purra maalaili seuraavan hallituksen urakkaa.
Hän piti myös selvänä, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn eli niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle heti alkuvuonna.
Purran ja muiden perussuomalaisten mukaan perussyy taloustilanteelle on liian suuri sosiaalivaltio.
Puhetta sopeuttamisesta ”kasvutoimilla” Purra kutsui höttöisiksi.
Jarru olisi pakottanut leikkaamaan vielä enemmän
Vasemmistoliitto jäi ainoana eduskuntaryhmänä velkajarrusopimuksen ulkopuolelle. Ryhmän edustajat korostivat jakavansa saman huolen velkaantumisesta kuin muutkin. Vasemmistoliittolaisten mukaan velkajarru voi kuitenkin pahentaa velkaantumista.
– Tavoite julkisen velkasuhteen taittamisesta on yhteinen. Julkista velkaa mitataan suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja toimivin keino alentaa velkasuhdetta on historiallisestikin ollut talouskasvu, sanoi uuteen velkajarrutyöryhmään kuuluva Hanna Sarkkinen.
Työryhmä määrittää ensi helmikuun loppuun mennessä seuraavan vaalikauden sopeutustarpeen.
Sarkkinen huomautti pääministeri Petteri Orpon sanoneen, että jos velkajarru olisi ollut voimassa tällä vaalikaudella, se olisi edellyttänyt vielä miljardeja enemmän sopeutuksia kuin nyt on tehty.
– Ja juuri tähän kiteytyy velkajarrun ongelma. Jo Orpon hallituksen tekemät sopeutukset ovat johtaneet taantuman pitkittymiseen. Sopeutuksista huolimatta velkasuhde ei ole taittunut, kun ne ovat syöneet ostovoimaa, heikentäneet työllisyyttä ja leikanneet kasvua.
Vielä suuremmat sopeutukset olisivat johtaneet vielä suurempaan velkaantumiseen.
Timo Furuholm pitikin meneillään olevaa hallituskautta hyvänä esimerkkinä siitä, miten turmiollista väärin ajoitettu leikkauspolitiikka on.
Uhka hyvinvointivaltiolle
Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoi puolueen suhtautuvan vakavasti velkaantumiseen. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan usko, että kasvun edellytyksiä ja tärkeitä sosiaalisia ja vihreitä investointeja pahimmillaan torppaava velkajarru olisi parannus tilanteeseen.
– Sen sijaan velkajarru voi pahimmillaan olla uhka hyvinvointivaltiolle, mikäli se johtaa hyvinvointivaltion peruspilareiden leikkauksiin. Suurissa leikkauksissa koulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut eivät olisi turvassa, ja suomalaisille tärkeät palvelut olisivat aidosti uhattuina.
– Velkajarrun sijaan me keskittyisimme järkevään suhdannepolitiikkaan, oikein mitoitettuun sopeuttamiseen, tulopuolen huomiointiin ja kehysmenettelyn uudistamiseen, Koskela sanoi.
lehti 