Vasemmistoliiton kansanedustaja ja viime vaalikauden aikana sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Hanna Sarkkinen sanoo, ettei VTV:n keskiviikkona julkaisema raportti Sanna Marinin hallituksen taloudenpidosta kestä kriittistä tarkastelua.
”Vanha sanonta kuuluu: valhe, emävalhe, tilasto. Sinänsä oikeita tilastoja voidaan näyttää tavalla, joka ei anna oikeaa kuvaa todellisuudesta”, Sarkkinen kirjoittaa Facebookissa.
”Nyt julkisuudessa pyöritellään VTV:n raporttia, jolla osoitetaan Marinin hallituksen kasvattaneen menoja reilu 10 miljardia vuosittain, eli hallituskauden aikana yhteensä yli 40 miljardia. Mehukas viesti tukee oikeiston tarinaa törsärihallituksesta”, Sarkkinen toteaa.
”Yhtä lailla voitaisiin sanoa, että nykyinen Orpon hallitus on nostanut menotasoa vuosittain 9 miljardia euroa, ja jos tämän kertoo neljällä saadaan 36 miljardia euroa. Menotaso nousee jokaisen hallituksen aikana johtuen esimerkiksi indeksitarkistuksista”, hän jatkaa.
Menolisäyksiä tukivat kaikki
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen totesi aiemmin raportin sotkevan pysyviä ja väliaikaisia menoja. VTV laski, että Marinin hallitus lisäsi pysyviä menoja 11 miljardia. Sarkkisen mukaan todellisuudessa niitä tehtiin vajaa 3 miljardia euroa.
”Näitä olivat esimerkiksi toisen asteen koulutuksen maksuttomuus, terveyskeskukseen hoitoon pääsyn nopeuttaminen hoitotakuulla ja vanhustenhuollon lisäreursointi sekä parlamentaarisesti päätetty satsaus tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin. Pysyvien menolisäysten vastapainoksi tehtiin myös menotasoa alentavia päätöksiä ja työllisyyden nousu toi lisätuloja.”
Sarkkinen muistuttaa, että kriisivuosina tehtyjä väliaikaisia menolisäyksiä tukivat kaikki eduskuntapuolueet, ja monet vaativat enemmänkin. Niitä olivat kuntien tukeminen, huoltovarmuuspanostukset, kulttuurialan tuki ja puolustusmeno. Kriisitoimien avulla vältettiin ajautuminen konkurssiaaltoihin ja massatyöttömyyteen tai palveluiden kriisiytyminen.
Alijäämä repesi Orpon kaudella
Marinin hallituskauden saldo oli, että sen loppupuolella vuonna 2022 julkinen talous oli jo lähellä tasapainoa ja työllisyys ennätyksellisen hyvällä tasolla.
Julkisyhteisöjen alijäämä oli Tilastokeskuksen mukaan 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2022. Nyt Orpon hallituksen vahtivuorolla julkisyhteisöjen alijäämä on heikentynyt 4,4 prosenttiin vuonna 2024, eivätkä kuluvan vuoden luvut näytä sen paremmilta, Sarkkinen vertaa.
”Orpon hallituksen talouspolitiikan lopputulokset ovat siis heikommat kuin edeltäjänsä, vaikka tätä tosiasiaa pyritään aktiivisesti hämärtämään”, hän päättää.
uutiskirje 