Kokoomus ja perussuomalaiset vastustivat Sanna Marinin hallituksen syksyllä 2020 ajamaa koulutusuudistusta. Tulokset silloisen opetusministeri Li Anderssonin ajamasta oppivelvollisuusiän nostosta 16:sta 18:aan vuoteen puhuvat kuitenkin puolestaan.
Tilastokeskus kertoi marraskuussa, että alle yksi prosentti peruskoulun päättäneistä ei jatkanut missään koulutuksessa. Ennen uudistuksen tuloa voimaan elokuussa 2021 koulunsa peruskouluun lopettaneita oli kolminkertainen määrä.
Lisää tietoa uudistuksen vaikutuksista saadaan Juho Junttilan väitöskirjatyöstä Helsingin yliopistossa.
Oppivelvollisuusiän korottaminen vähensi alaikäisenä koulutuksen keskeyttäneiden osuutta kolmanneksella. Uudistuksen kriitikot sanovat, että he jättävät koulun kesken heti, kun 18 vuoden ikä tulee täyteen. Osa tekeekin niin, mutta toiselta asteelta valmistuneiden osuus kasvoi kuitenkin 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa aikaisempiin ikäluokkiin, Junttilan tutkimus osoittaa.
Oppivelvollisuusiän noston myötä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 1,5 prosenttiyksiköllä 77,9 prosentista 79,4 prosenttiin sen vuoden kevääseen mennessä, jolloin nuoret täyttävät 20 vuotta.
Ammatillisen koulutuksen aloittaneiden keskuudessa valmistuneiden osuus on kasvanut 3,3 prosenttia, lukiossa aloittaneiden keskuudessa 0,7 prosenttia.
Lakia sovellettiin ensimmäisen kerran nuoriin, jotka valmistuivat peruskoulusta keväällä 2021. Oppivelvollisuusiän korottamisen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen.
1 800 nuorta vähemmän koulutuksen ja työn ulkopuolella
Lain vaikutus on, että nuoret ovat nyt aiempaa vähemmän aikaa syrjäytyneenä, koska vain harva koulupudokas on töissä. Kokonaisvaikutus vastaa sitä, että 1 800 nuorta on vuoden vähemmän koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Lisäksi oppivelvolliset suorittavat enemmän toisen asteen opintoja kuin aikaisemmat ikäluokat.
Tutkimuksen mukaan lain keskimääräiset vaikutukset valmistumisiin ovat kokoluokaltaan samoja eri väestöryhmissä ja koko väestön tasolla. Esimerkiksi valmistuneiden osuus kasvoi pienituloisista perheistä tulevien ja maahanmuuttajataustaisten keskuudessa 1,4–1,5 prosenttiyksikköä, eli oppivelvollisuuden korottaminen ei merkittävästi kaventanut ryhmien välisiä eroja toiselta asteelta valmistumisessa.
Suurin osa nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon riippumatta siitä, velvoittaako laki siihen. Uudistus vaikuttikin erityisesti riskiryhmiin, joissa todennäköisyys koulun lopettamiseen peruskouluun oli suurin.
Oppivelvollisuus vähentää nuorten koulutuksen, työn ja asepalveluksen ulkopuolella viettämää aikaa. Tämä voi johtaa parempiin lopputulemiin myös myöhemmin elämässä, kuuluu tutkijan johtopäätös.
uutiskirje 
