KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Intian rannikkojen naiset tekevät hiljaista mangrovekumousta

Veneretkellä halki Odishan osavaltion Bhitarkanikan mangrovemetsien krokotiilialueen.

Veneretkellä halki Odishan osavaltion Bhitarkanikan mangrovemetsien krokotiilialueen. Kuva: IPS/Aishwarya Bajpai

New Delhi – IPS/Aishwarya Bajpai
11.12.2025 15.38
Fediverse-instanssi:

Intiassa on meneillään hiljainen vallankumous, jota johtavat rannikkoyhteisöjen naiset. He elvyttävät mangrovemetsien ekosysteemejä ja samalla luovat uudenlaista suhdetta mereen.

Mangrovemetsien vaaliminen on tehokkaimpia luontoon perustuvia sopeutumismenetelmiä ilmastokriisiin. Meren rannikkojen mangrovet suojaavat kyliä sykloneilta ja vuorovesiltä ja edistävät luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi ne ovat tehokkaita hiilinieluja – mangrovet sitovat jopa kolme kertaa enemmän hiiltä kuin trooppiset sademetsät.

Mangrovet tukevat Intiassa yli 15 miljoonan rannikolla asuvan ihmisen elämää ja elinkeinoja. Monet heistä harjoittavat pienimuotoista kalastusta ja lukeutuvat kastijärjestelmän alimpiin eli daliteihin tai alkuperäiskansoihin eli adivaseihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Osallisuuden tunne tekee suojelusta tehokasta

Intian menestys mangroven suojelussa pohjautuu yhteisövetoisuuteen. Mangrovemetsien lähellä elävät ihmiset ovat tottuneet turvautumaan niihin: saamaan kalaa, rapuja, polttoainetta ja päivittäisen elantonsa. Läheisyys on synnyttänyt syvään juurtuneen omistajuuden ja huolehtimisvelvollisuuden, joka tekee metsien paikallisesta hoidosta tehokasta ja kestävää.

– Paikallinen hoito toimii yksinkertaisesti siksi, että nämä yhteisöt ovat suoraan riippuvaisia mangrovesta. Se tekee niistä syvällisesti osallisia, meribiologi Deepu Visweswar selittää.

Kautta Intian rannikko-osavaltioiden naiset ovat astumassa johtoon mangrovemetsien suojelussa ja ennallistamisessa. Vaikutukset Andhra Pradeshissa, Odishassa, Tamil Nadussa, Maharashtrassa, Länsi-Bengalissa ja Karnatakassa ovat käsinkosketeltavia.

– Näiden yhteisöjen naiset työskentelivät perinteisesti kuivaamalla ja myymällä miesten pyytämää kalaa. Nyt kun miehet ovat merellä entistä pitempiä aikoja, naiset huolehtivat taimitarhoista, istuttavat ja suojelevat metsiä. Se voimaannuttaa heitä ja varjelee ympäristöä, Visweswar sanoo.

Naisten hankkeita

Odishan osavaltion Purissa dalit-kalastajanaiset kasvattavat mangroventaimia, sillä he muistavat vuoden 1999 tuhoisan supersyklonin. Rannikon mangrovepeite on heidän ansiostaan kasvanut ja rappeutuneet alueet ovat alkaneet jälleen kukoistaa. Osavaltion Naiset mangroven puolesta -kampanjassa on istutettu 45 000 tainta ja samalla luotu uusi sukupolvi rannikon huoltajia.

Maharashtran Palgharissa naisten oma-apuryhmä Healthy Harvest on mangrovealueiden kohentamisen ohessa opetellut rapujen kasvatusta. Ravut antavat naisille vakituisen työn, jossa luonnonsuojelu yhdistyy elannon turvaamiseen.

Niin ikään Maharashtrassa, Vengurlassa toimiva yhdeksän naisen ryhmä Swamini on yhdistänyt mangroven varjelun ekoturismiin. Naiset ovat vuodesta 2017 lähtien tarjonneet opastettuja mangrovesafareita.

Tamil Nadun Muthupetissä paikalliset yhteisöt ovat kaivaneet 5 000 hehtaarille rannikkomaastoa 3 000 kanaalia, joilla elvytetään mangroveja ja taistellaan maan suolaantumista vastaan.

Länsi-Bengalin Sundarbansissa 500 naista perusti ”mangrovearmeijan” ja sitoutui kolmen vuoden aikana suojelemaan sata puuta kukin. Tähän vuoteen mennessä he olivat istuttaneet 5 000 tainta.

Yhteistyö kantaa hedelmää

Visweswar korostaa, että valtion tuki on ollut hyvin tärkeää.

– Luonnonsuojelu ei ole enää vain kansalaisjärjestöjen asia. Yhteistyö valtion, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä lisääntyy.

Yhteistyön tulokset ovat ekologisia, mutta myös emotionaalisia.

– Näistä metsistä on jälleen tulossa turvapaikkoja. Ihmiset tuntevat ylpeyttä, kun näkevät maidensa parantuvan. On kyse johonkin kuulumisen tunteesta yhtä paljon kuin biologiasta, Visweswar selittää.

Vuoden 2004 tsunamin kaltaiset katastrofit ovat jättäneet jälkensä.

– Nyt yhteisöt eivät näe mangrovemetsiä vain puina, vaan suojana. Tämäkin kokemus on tehnyt rannikon asukkaista mangroven aktiivisia suojelijoita.

Globaalisti mangrovea uhkaa romahdus vuosisadan puoliväliin mennessä, mutta Intian naisten vetämät yhteisöpohjaiset ponnistelut näyttävät tietä toisenlaiseen tulevaisuuteen. Siellä mangrove ei pelkästään selviä hengissä, vaan kukoistaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Perun journalistiliiton jäsenet osoittavat mieltään sananvapauden puolesta oikeuslaitoksen päämajan edessä Limassa lehdistön päivänä 1. lokakuuta 2025.

Uhkaukset ja kiristys ajavat Perun toimittajia itsesensuuriin

Arkistokuvassa rauhanturvajoukkoja Sudanissa. Human Rights Watchin mukaan kolumbialaisia palkkasotureita on osallistunut hyökkäyksiin, joissa on tehty sotarikoksia.

Kolumbialaisia palkkasotureita syytetään sotarikoksista Sudanissa

Buenos Airesin Constituciónin alueella sijaitsevalla La Estación -torilla työskentelee ja asioi satoja siirtolaisia. Alueella toteutettiin laaja maahanmuuttovalvontaan liittynyt poliisioperaatio, joka sai runsaasti medianäkyvyyttä.

Argentiinan Milei jahtaa siirtolaisia Trumpin malliin

Sodan traumatisoimat ja kotinsa menettäneet syyrialaiset kamppailevat vakavien mielenterveysongelmien kanssa. Taustalla ovat pitkään jatkunut sota, pakolaisuus, toimeentulon vaikeudet ja yhteiskunnan jatkuva epävakaus.

Mielenterveyden kriisi syvenee sodan runtelemassa Syyriassa

Uusimmat

Vuoden 2026 Käänne-festivaali keräsi noin 6 000 kävijää.

”Käänteentekijöitä mahtuu yli kaksi kertaa enemmän” – Käänne-festivaali muuttaa Tanssin talolle

"Suomessa ei saa olla yrityksiä, jotka tekevät voittoa ihmisten hädällä, pelolla tai tietämättömyydellä", sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliitto vaatii: Suunnanmuutos työelämäpolitiikkaan ja palkkavarkaudesta rikossyyte

Jessi Jokelainen.

Työpajatoimintaa romutetaan: ”Ei järjen häivää”

Timo Furuholm.

Ydinaserajoitusten purkaminen tuo riskejä: ”Virhe”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

 
02

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

 
03

Näin syntyi Raid – ohjaaja Tapio Piirainen muistelee

 
04

Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen ydinaseista ”Voi tarkoittaa vahingossa alkavan ydinsodan riskin kasvamista”

 
05

Miksi Eurooppa kääntyy enemmän oikealle kuin vasemmalle? – ”Jostain syystä oikeiston tarina puhuttelee tällä hetkellä enemmän”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vain osa Naton kustannuksista tunnetaan – Epäsuorien kustannusten arvio puuttuu

09.06.2026

Ryhmäteatterin Westö-tulkinnassa näyttelijät ovat parasta – Missä kuljimme harhaan?

09.06.2026

Viivyttely luontotoimissa lisää niin kustannuksia kuin riskejäkin

09.06.2026

Kun kesätöitä ei saa, joutuu valitsemaan: Opiskelu vai toimeentulotuki?

08.06.2026

Ongelma kasvisruuassa: Yritykset joutuvat käyttämään kotimaisen kasviproteiinin ulkomailla jalostettavana

08.06.2026

Huomenna käsittelyssä: Miten käy Stansvikinkallion?

08.06.2026

Mikä on nettosopeutuksen todellinen summa? Koskela vaatii hallitukselta vastauksia

08.06.2026

Kyselytutkimus: 58 prosenttia suomalaisista vastustaa ydinaseiden sijoittamista Suomeen

08.06.2026

Juurikorven työväenyhdistys kunniakkaasti 120-vuotias

08.06.2026

Ydinasekeskustelu paljastaa Suomen uuden linjan ja vanhan tavan hivuttaa politiikkaa eteenpäin – ”Tämä on yleinen toimintamalli”

08.06.2026

Nyt on tykitystä, kun uusi nimi Teppo Hovi avaa dekkariuransa teoksella Enkelit jotka katosivat

07.06.2026

Uhkaukset ja kiristys ajavat Perun toimittajia itsesensuuriin

07.06.2026

Kolumbialaisia palkkasotureita syytetään sotarikoksista Sudanissa

07.06.2026

Petri Saari rakentaa huolella esikoisdekkarinsa On hiekka polttavaa asetelmia ja koukuttavuus on taattu

06.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset