Maailman nälkä on hienoisessa laskussa, mutta kehitys jakautuu epätasaisesti. YK:n vuoden 2025 maailman ruokaturvaraportin mukaan nälkä kosketti viime vuonna 673 miljoonaa ihmistä. Se on 22 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2022.
Edistys näkyy Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, mutta Afrikassa ja Länsi-Aasiassa nälkä lisääntyy huolestuttavasti. Raportin mukaan etenkin pienituloiset maat kärsivät jatkuvasta ruoan hintojen noususta, joka uhkaa haavoittuvimpia väestöjä ja hidastaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Vuonna 2024 nälkä vaikutti 307 miljoonaan ihmiseen Afrikassa, 323 miljoonaan Aasiassa ja 34 miljoonaan Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla.
Raportin mukaan terveellinen ravinto saadaan kaikkien ulottuville, kun markkinat ovat vakaat, kauppa avointa ja poliittista yhteistyötä vahvistetaan.
Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa
YK:n kansainvälisen maatalouskehitysrahaston (IFAD) aluejohtaja Isabel de la Peñan mukaan nälkä on vähentynyt Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla neljän peräkkäisen vuoden ajan.
– Vuonna 2024 nälkä kosketti vain 5,1 prosenttia väestöstä, kun osuus oli vielä 6,1 prosenttia vuonna 2020, Peña kertoo.
Nälkä väheni tasaisesti vuodesta 2005 vuoteen 2019, kasvoi hetkellisesti pandemian aikana ja on nyt jälleen laskenut pandemiaa edeltävän tason alapuolelle.
Ruoan epävarmuus on pysynyt korkeampana maaseudulla kuin kaupungeissa, vaikka Latinalaisessa Amerikassa parannusta on tapahtunut molemmilla alueilla.
Vaikka sukupuolten välinen ero ruoan saannissa kaventui vuosina 2021–2023, se kasvoi jälleen hieman viime vuonna.
– Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla ero on maailman suurin. Naiset kärsivät 5,3 prosenttiyksikköä enemmän ruoan epävarmuudesta kuin miehet, Peña sanoo.
Paradoksaalisesti nälkä on yleisintä maaseudulla, vaikka ruoka tuotetaan siellä. Ruoan epävarmuus koskettaa 28 prosenttia maaseudun väestöstä ja 23 prosenttia kaupunkien asukkaista.
– Tilanne on kestämätön. Latinalainen Amerikka on merkittävä ruoan viejä ja siellä on valtava maatalouspotentiaali, mutta silti joka neljäs asukas kärsii ruoan epävarmuudesta, Peña sanoo.
Ilmastonmuutos on kasvava uhka, joka häiritsee ruokajärjestelmiä, satoja ja toimitusketjuja.
– Latinalainen Amerikka ja Karibia ovat maailman toiseksi haavoittuvin alue ilmastonmuutokselle. Kuivuudet ja sään ääri-ilmiöt vähentävät tuottavuutta, vahingoittavat satoja ja nostavat hintoja, Peña sanoo.
La Niña -ilmiön aiheuttamat kuivuudet Argentiinassa vuosina 2020–2023 laskivat vehnäsatoa 35 prosenttia ja nostivat maailmanlaajuisesti hintoja.
Aliravitsemusta ja ylipainoa rinnakkain
Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla terveellisen ruokavalion hinta on maailman korkein, eikä 182 miljoonaa ihmistä pysty maksamaan siitä. Peñan mukaan Dominikaanisessa tasavallassa aliravitsemus esiintyy rinnakkain ylipainon ja lihavuuden kanssa, joista kärsii yli 63 prosenttia aikuisista.
Kuuba on perinteisesti pitänyt aliravitsemuksen alle 2,5 prosentissa, mutta viime vuosina ruoan tuotannon ja tuonnin väheneminen on supistanut valtion ruokajakeluja.
Tilanne on vakavin Guatemalassa, missä puolet väestöstä kärsii ruoan epävarmuudesta, ja lähes 45 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista on kitukasvuisia. Luvut ovat alueen ja maailman korkeimpia.
– Lapsuusiän krooninen aliravitsemus vaikuttaa pysyvästi lapsen oppimiseen ja tuleviin mahdollisuuksiin, Peña varoittaa.
Pienviljelijät ja maaseutuyhteisöt sekä naiset ovat haavoittuvimpia ruoan hinnanvaihteluille.
– He käyttävät suurimman osan tuloistaan ruokaan, joten hinnannousut iskevät heihin ankarimmin, Peña sanoo.
YK:n maatalouskehitysrahastolla on alueella yli 26 hanketta, joiden yhteenlaskettu arvo on 2,15 miljardia euroa. Hankkeilla pyritään vahvistamaan ruokaturvaa, parantamaan maataloustuotantoa ja tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.
– Tavoitteemme on, ettei kukaan jäisi jälkeen maaseudulla tai naisten ja alkuperäiskansojen keskuudessa, Peña painottaa.
uutiskirje 
