KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Nyt se on tutkittu: Stalinin vainoissa tapettiin ainakin 4700 suomalaista, mikä on vähemmän kuin on yleensä ajateltu

Yksi stalinilainen tappotanner oli Petroskoin lähellä sijaitseva Krasnyi bor eli Punakangas. Siellä teloitettiin noin 1¿200 ihmistä, joista suomalaisiksi tiedetään 582.

Yksi stalinilainen tappotanner oli Petroskoin lähellä sijaitseva Krasnyi bor eli Punakangas. Siellä teloitettiin noin 1¿200 ihmistä, joista suomalaisiksi tiedetään 582. Kuva: Kai Hirvasnoro

Joka viides Neuvostoliitossa ollut suomalainen vangittiin ja tuomittiin vuosina 1937–1938. Yli 75 prosentille tuomituista langetettiin kuolemantuomio.

Kai Hirvasnoro
16.12.2025 14.38
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Kuinka monta suomalaista teloitettiin Neuvostoliitossa Stalinin vainojen aikana 1930-luvulla? Joissain arvioissa on puhuttu 40 000:sta. Tohtori Anni Reuter päätyi lukuun 25 000 pari vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. Yleisimmin teloitetuksi tulleiden lukumääräksi on laskettu noin 10 000.

Kansallisarkiston vuosina 2020–2025 toteuttama tutkimushanke Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 päätyy huomattavasti pienempään lukuun. Suuressa terrorissa tuomittiin ainakin 6 200 suomalaista, joista reilut 4 700 teloitettiin.

Hankkeen loppuseminaari järjestettiin maanantaina. Koko tutkimusraportin voi lukea täältä.

Sekin luku on suuri: yli 20 prosenttia Neuvostoliitossa olleista Suomen kansalaisista tai entisistä kansalaisista vangittiin ja tuomittiin vuosina 1937–1938. Yli 75 prosentille tuomituista langetettiin kuolemantuomio.

– Jos mukaan lasketaan spekulatiiviset tapaukset ja inkerinsuomalaiset, nousee suuren terrorin aikana tuomittujen suomalaisten kokonaismäärä jopa 11 000–12 000:een, kertoi hankepäällikkö Aleksi Mainio.

– Kokonaiskuva terrorista on ollut hämmentävän ristiriitainen siitä huolimatta, että aiheesta on kirjoitettu paljon. On jopa puhuttu, että ‘kaikki suomalaiset tapettiin’.

– Suuri terrori oli äärimmäisen kylmää ja suunnitelmallista lahtaamista, mutta se ei kohdistunut yhtä rajusti kaikkiin suomalaisryhmiin. Teloituslistoille joutuivat erityisesti 18–60-vuotiaat siirtolaismiehet.

Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeessa käytiin läpi kaikki Suomen kansalaiset ja entiset kansalaiset, joiden tiedetään saaneen tuomion suuren terrorin vuosina 1937–1938. Samalla saatiin paljon uutta tietoa Venäjän ja Neuvostoliiton suomalaisista.

Etninen puhdistus valmistauduttaessa sotaan

Terrori ei koskenut yksin suomalaisia. Kaikkiaan suuressa terrorissa teloitettiin ainakin yli 700 000 ihmistä. Heistä noin neljännesmiljoona lukeutui Neuvostoliiton vähemmistöihin.

Pelkästään puolalaisia ammuttiin päälle 111 000, saksalaisia 42 000, latvialaisia 17 000, virolaisia 8 000 ja romanialaisia 5 000. Ei ole liioittelua sanoa, että kyse oli myös etnisestä puhdistuksesta, loppuraportissa todetaan.

Terrorin avulla Neuvostoliitto valmistautui sotaan ja siivosi raja-alueitaan suomalaisten tapaisista epäilyttäviksi leimatuista ihmisryhmistä, joiden kuiskittiin juonittelevan hyökkääjän kanssa.

Suomalaisista terrorin uhreiksi joutuivat lukuisat SKP:n vaikuttajat politiikan, talouden, tieteen ja kulttuurin piirissä. Ensin heidän oli annettu edistää nationalistista tulkintaa kommunismista. Uudessa tilanteessa Stalinin komennossa siitä seurasi kuolemantuomio.

Yhteistyö Venäjän kanssa katkesi

Vuonna 2020 aloitetun hankkeen suunnitelmat menivät uusiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Yhteistyö venäläisarkistojen kanssa jäädytettiin, eikä uusia aineistoja ole hankittu Venäjältä.

Aineistoja on hankittu Georgiasta, Kazakstanista, Ukrainasta ja Azerbaidžanista.

Erityisen merkittäväksi osoittautui lokakuussa 2021 solmittu yhteistyö Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n arkiston kanssa. Sodan oloissa syksyllä 2022 Kiovan keskusarkisto digitoi yli 2 000 sivua NKVD:n suomalaisasiakirjoja.

Lisäksi hanke sai yli 2 000 yhteydenottoa kansalaisilta, jotka luovuttivat arvokkaita henkilöhistoriallisia aineistoja: kirjeitä, päiväkirjoja, muistelmia ja valokuvia.

Osana hanketta toteutettiin Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta, jonka avulla kuka tahansa voi etsiä henkilöitä laajasta, 38 000 suomalaisesta koostuvasta tietokannasta.

Loikkareille kävi huonoimmin

Tutkimus paljastaa, että eri suomalaisryhmien kohtalot vaihtelivat merkittävästi. Erityisen haavoittuvassa asemassa olivat loikkarit eli suomalaiset, jotka ylittivät rajan laittomasti 1930-luvun laman aikana työtä etsien. Heidät tuomittiin pakkotyöhön esimerkiksi Syvärin patotyömaalle ja Uralin rakennustyömaille. Suuren terrorin alkaessa tuhansia heistä teloitettiin ”vakoojina”.

Terrorin kohteeksi joutuivat myös punapakolaiset, jotka pakenivat Suomesta kevään 1918 sisällissodan jälkimainingeissa. Heistä monet olivat Leningradissa ja Neuvosto-Karjalassa rakentamassa suomenkielistä yhteiskuntaa siinä vaiheessa, kun vainovuodet alkoivat.

Neuvostoliittoon siirtyneiden suomalaisten taustat vaihtelivat suuresti, mistä amerikansuomalaiset ovat hyvä esimerkki. Neuvostoliittoon muuttaneesta 7 000 amerikansuomalaisesta noin puolet onnistui poistumaan maasta, mutta jäljelle jääneet kärsivät raskaasti terrorin vuosina. Vainojen kohteeksi joutuivat myös pienemmät ryhmät, kuten pietarinsuomalaiset, muurmanninsuomalaiset ja siperiansuomalaiset.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton kampanjateltta Oulun Rotuaarilla kesäkuussa 2026.

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Oulussa ilman Sarkkista ja Kyllöstä – Yhtä nimeä odotetaan ehdolle

Vasemmistoliitto on ainoa puolue, jonka kannatus on kasvanut jokaisella vuosineljänneksellä. Kolmannen neljänneksen kannatusmittausten keskiarvo näyttää vasemmistoliitolle 11,3 prosentin kannatusta, korkeampaa kannatusta kuin vasemmistoliitto on koskaan eduskuntavaaleissa saanut.

Gallupmonitori 3: Vasemmistoliiton kannatus on ennätystasolla ja kasvaa

Itämeren avainlajeihin kuuluva rakkolevä ei viihdy sameassa vedessä. Vihreä siirtymä voi uhata herkkiä meriekosysteemejä muun muassa merituulivoiman rakentamisen kautta.

Riippuvuudesta toiseen eli missä mennään kestävyyssiirtymässä

Microsoftin datakeskuksen työmaa Hepokorvessa Espoossa 22. joulukuuta 2025.

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

Uusimmat

Asiakkaat jonottavat elintarvikekioskilla Havannassa. Pelkkä riittävä energiansaanti ei enää ratkaise Latinalaisen Amerika ja Karibian ravitsemusongelmia. Monipuolinen ruokavalio ehkäisee myös anemiaa, lasten kasvun hidastumista, lihavuutta, diabetesta ja muita terveysongelmia.

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa, mutta harvalla on varaa terveelliseen ruokaan

Vasemmistoliiton kampanjateltta Oulun Rotuaarilla kesäkuussa 2026.

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Oulussa ilman Sarkkista ja Kyllöstä – Yhtä nimeä odotetaan ehdolle

Vasemmistoliitto on ainoa puolue, jonka kannatus on kasvanut jokaisella vuosineljänneksellä. Kolmannen neljänneksen kannatusmittausten keskiarvo näyttää vasemmistoliitolle 11,3 prosentin kannatusta, korkeampaa kannatusta kuin vasemmistoliitto on koskaan eduskuntavaaleissa saanut.

Gallupmonitori 3: Vasemmistoliiton kannatus on ennätystasolla ja kasvaa

Itämeren avainlajeihin kuuluva rakkolevä ei viihdy sameassa vedessä. Vihreä siirtymä voi uhata herkkiä meriekosysteemejä muun muassa merituulivoiman rakentamisen kautta.

Riippuvuudesta toiseen eli missä mennään kestävyyssiirtymässä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

 
02

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

 
03

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

 
04

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

 
05

Syyrialaisnaiset kärsivät synnytysväkivallasta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

16.09.2026

Mai Kivelä: Hallitus vaarantaa ruoantuotannon ja viljelijöiden toimeentulon

16.09.2026

Poissa silmistä, poissa mielestä? – Susanna Kuparisen uusin KOM-teatterissa

16.09.2026

Maaseutujen ja kaupunkien todellisuudet eriytyvät, ja samalla eriytyy myös politiikka – Tutkija Theodora Helimäki kaipaa politiikkaan argumentoivampaa keskustelua

16.09.2026

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

15.09.2026

Näkökulma: Pelkkä talouskasvu ei riitä Kymenlaaksolle

15.09.2026

Kymenlaaksossa tulevaisuusnäkymät ovat heikot – Maakunta ei silti ole menetetty tapaus

15.09.2026

Veronika Honkasalo ja Natalia Kallio ehdolle Helsingissä

14.09.2026

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

14.09.2026

Pyhittääkö tarkoitus keinot, kysyy vuosien tauolta palannut Samuel Davidkin mies joka tiesi liikaa -trillerissä Hippokrateen vala

13.09.2026

Urheilu on Kenian tyttöjen pakotie pois lapsiavioliitoista ja silpomisesta

13.09.2026

Syyrialaisnaiset kärsivät synnytysväkivallasta

13.09.2026

Keski-Amerikan printtimedia kutistuu vauhdilla

12.09.2026

Pakistan vaikeuttaa toimittajien työskentelyä – rajoitukset herättävät kansainvälistä arvostelua

12.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset