Kuinka monta suomalaista teloitettiin Neuvostoliitossa Stalinin vainojen aikana 1930-luvulla? Joissain arvioissa on puhuttu 40 000:sta. Tohtori Anni Reuter päätyi lukuun 25 000 pari vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. Yleisimmin teloitetuksi tulleiden lukumääräksi on laskettu noin 10 000.
Kansallisarkiston vuosina 2020–2025 toteuttama tutkimushanke Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 päätyy huomattavasti pienempään lukuun. Suuressa terrorissa tuomittiin ainakin 6 200 suomalaista, joista reilut 4 700 teloitettiin.
Hankkeen loppuseminaari järjestettiin maanantaina. Koko tutkimusraportin voi lukea täältä.
Sekin luku on suuri: yli 20 prosenttia Neuvostoliitossa olleista Suomen kansalaisista tai entisistä kansalaisista vangittiin ja tuomittiin vuosina 1937–1938. Yli 75 prosentille tuomituista langetettiin kuolemantuomio.
– Jos mukaan lasketaan spekulatiiviset tapaukset ja inkerinsuomalaiset, nousee suuren terrorin aikana tuomittujen suomalaisten kokonaismäärä jopa 11 000–12 000:een, kertoi hankepäällikkö Aleksi Mainio.
– Kokonaiskuva terrorista on ollut hämmentävän ristiriitainen siitä huolimatta, että aiheesta on kirjoitettu paljon. On jopa puhuttu, että ‘kaikki suomalaiset tapettiin’.
– Suuri terrori oli äärimmäisen kylmää ja suunnitelmallista lahtaamista, mutta se ei kohdistunut yhtä rajusti kaikkiin suomalaisryhmiin. Teloituslistoille joutuivat erityisesti 18–60-vuotiaat siirtolaismiehet.
Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeessa käytiin läpi kaikki Suomen kansalaiset ja entiset kansalaiset, joiden tiedetään saaneen tuomion suuren terrorin vuosina 1937–1938. Samalla saatiin paljon uutta tietoa Venäjän ja Neuvostoliiton suomalaisista.
Etninen puhdistus valmistauduttaessa sotaan
Terrori ei koskenut yksin suomalaisia. Kaikkiaan suuressa terrorissa teloitettiin ainakin yli 700 000 ihmistä. Heistä noin neljännesmiljoona lukeutui Neuvostoliiton vähemmistöihin.
Pelkästään puolalaisia ammuttiin päälle 111 000, saksalaisia 42 000, latvialaisia 17 000, virolaisia 8 000 ja romanialaisia 5 000. Ei ole liioittelua sanoa, että kyse oli myös etnisestä puhdistuksesta, loppuraportissa todetaan.
Terrorin avulla Neuvostoliitto valmistautui sotaan ja siivosi raja-alueitaan suomalaisten tapaisista epäilyttäviksi leimatuista ihmisryhmistä, joiden kuiskittiin juonittelevan hyökkääjän kanssa.
Suomalaisista terrorin uhreiksi joutuivat lukuisat SKP:n vaikuttajat politiikan, talouden, tieteen ja kulttuurin piirissä. Ensin heidän oli annettu edistää nationalistista tulkintaa kommunismista. Uudessa tilanteessa Stalinin komennossa siitä seurasi kuolemantuomio.
Yhteistyö Venäjän kanssa katkesi
Vuonna 2020 aloitetun hankkeen suunnitelmat menivät uusiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Yhteistyö venäläisarkistojen kanssa jäädytettiin, eikä uusia aineistoja ole hankittu Venäjältä.
Aineistoja on hankittu Georgiasta, Kazakstanista, Ukrainasta ja Azerbaidžanista.
Erityisen merkittäväksi osoittautui lokakuussa 2021 solmittu yhteistyö Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n arkiston kanssa. Sodan oloissa syksyllä 2022 Kiovan keskusarkisto digitoi yli 2 000 sivua NKVD:n suomalaisasiakirjoja.
Lisäksi hanke sai yli 2 000 yhteydenottoa kansalaisilta, jotka luovuttivat arvokkaita henkilöhistoriallisia aineistoja: kirjeitä, päiväkirjoja, muistelmia ja valokuvia.
Osana hanketta toteutettiin Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta, jonka avulla kuka tahansa voi etsiä henkilöitä laajasta, 38 000 suomalaisesta koostuvasta tietokannasta.
Loikkareille kävi huonoimmin
Tutkimus paljastaa, että eri suomalaisryhmien kohtalot vaihtelivat merkittävästi. Erityisen haavoittuvassa asemassa olivat loikkarit eli suomalaiset, jotka ylittivät rajan laittomasti 1930-luvun laman aikana työtä etsien. Heidät tuomittiin pakkotyöhön esimerkiksi Syvärin patotyömaalle ja Uralin rakennustyömaille. Suuren terrorin alkaessa tuhansia heistä teloitettiin ”vakoojina”.
Terrorin kohteeksi joutuivat myös punapakolaiset, jotka pakenivat Suomesta kevään 1918 sisällissodan jälkimainingeissa. Heistä monet olivat Leningradissa ja Neuvosto-Karjalassa rakentamassa suomenkielistä yhteiskuntaa siinä vaiheessa, kun vainovuodet alkoivat.
Neuvostoliittoon siirtyneiden suomalaisten taustat vaihtelivat suuresti, mistä amerikansuomalaiset ovat hyvä esimerkki. Neuvostoliittoon muuttaneesta 7 000 amerikansuomalaisesta noin puolet onnistui poistumaan maasta, mutta jäljelle jääneet kärsivät raskaasti terrorin vuosina. Vainojen kohteeksi joutuivat myös pienemmät ryhmät, kuten pietarinsuomalaiset, muurmanninsuomalaiset ja siperiansuomalaiset.
lehti 