Eduskunnassa viedään tällä viikolla läpi useita leikkauksia, jotka koskevat ensi vuoden sosiaaliturvaa. Samaan aikaan Tilastokeskus julkaisi tietoja siitä, miten tuloerot kasvoivat viime vuoden leikkausten aikana.
Tuloeroissa tapahtui hyppäys vuonna 224. Väestön pienituloisimman kymmenesosan reaalitulojen keskiarvo aleni reaalisesti 0,6 prosenttia ja suurituloisimman kymmenesosan kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2024. Niinpä tuloerot kasvoivat.
Samaan aikaan pienituloisiksi luokiteltavien määrä ja osuus kasvoivat. Pienituloisuusrajan alle jäi 782 300 henkilöä, kun raja on EU:n tilastoviraston Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 prosenttia koko väestön vuosittaisesta mediaanitulosta.
Pienituloisten lukumäärä kasvoi 45 500 henkilöllä vuotta aiemmasta. Pienituloisia oli 14,2 prosenttia asuntoväestöstä, kun vuotta aiemmin osuus oli 13,4 prosenttia, selviää tulonjakotilaston tiedoista.
– Voi myös sanoa, että pienituloisuus syveni edellisvuodesta. Tämä näkyy siten, että pienituloisten tulot jäivät keskimäärin kauemmaksi pienituloisuuden rajasta, toteaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto.
Pienituloisuus on yleisintä yhden aikuisen lapsiperheissä. Yhden aikuisen ja lasten asuntokunnissa asuvista lapsista 28,1 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2024. Yhteensä lapsia pienituloisissa asuntokunnissa oli 137 400 eli 13,8 prosenttia kaikista lapsista.
Myös ulkomaalaistaustaisten osuus ja määrä pienituloisten joukossa on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä, jonka aikana maahanmuutto on vilkastunut.
– Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisten pienituloisuusaste oli noin kolminkertainen suomalaistaustaisiin verrattuna, Törmälehto sanoo.
Suomalaistaustaisista pienituloisia oli 11,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 33,9 prosenttia.
Tuloerot kasvoivat hieman
Kaikkiaan suomalaisten reaalitulot palasivat kasvuun vuonna 2024, kun ne kahtena edeltävänä vuotena olivat poikkeuksellisen korkean inflaation seurauksena laskeneet. Tulojakauman alaosassa kehitys oli kuitenkin heikompaa ja pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen taso aleni edelleen.
Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli tämän tuloksena 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi ja sai arvon 28,4. Kerroin on 2000-luvulla vuoroin noussut, vuoroin laskenut, ja se oli suurimmillaan 29,5 juuri ennen finanssikriisiä vuonna 2007.
– Tuloerojen muutokseen vaikuttavat monet tekijät, kuten suhdanteet, vero- ja tulonsiirtojärjestelmän muutokset sekä väestörakenteen kehitys. Tilastosta ei kuitenkaan voi suoraan eritellä, miten näiden muutokset ovat vaikuttaneet tuloeroihin, Törmälehto toteaa.
lehti 