Määräaikaisten, lomautettujen ja irtisanottujen työntekijöiden oikeuksia heikentävä lakiesitys on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n mukaan lakiesitys jatkaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen ideologista työlainsäädännön heikennysten sarjaa.
– Tämä työelämän Temu-laki tuo lisää epävarmuutta Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään. Ja kuten muutkin nykyisen hallituksen tekemät työelämäheikennykset, se samalla pönkittää työnantajien asemaa ja valtaa, SAK:n juristi Katariina Sahlberg toteaa.
Lisää määräaikaisuuksia
Hallitus esittää, että määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä vuoden ajaksi, jos kysymys on ’ensimmäisestä’ työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Sahlberg kuitenkin huomauttaa, että työsopimuksen ei tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen.
"Hallitus pönkittää työnantajien asemaa ja valtaa."
– Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vain kaksi vuotta, hän sanoo.
Hallitus on tietoinen lakiesityksensä heikkouksista, sillä esityksen vaikutusarvioinneissa sanotaan, että määräaikaisten työsuhteiden kasvu lisää myös syrjintätapausten määrää.
– Pätkätöiden lisääminen lakiteitse on karhunpalvelus etenkin naisille ja lisää epätasa-arvoa ja syrjintää työelämässä, Sahlberg muistuttaa.
– Hallituksen linja on käsittämätön senkin vuoksi, ettei määräaikaisten työntekijöiden aseman heikennyksillä ole osoitettavissa myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai tuottavuuteen. Tämäkin todetaan hallituksen omassa esityksessä.
Helpompaa lomauttamista
Hallituksen esitys huonontaisi myös lomautettujen työntekijöiden asemaa. Lomautuksista voisi jatkossa ilmoittaa työntekijöille vain seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Vaikka työehtosopimuksessa olisi sovittu pidemmästä ilmoitusajasta, voitaisiin paikallisesti sopia, että työpaikalla noudatetaankin lain minimiä.
– Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi, Sahlberg sanoo.
Lisäksi hallitus heikentää niin sanottua takaisinottovelvollisuutta. Jos työpaikan tilanne muuttuu, ei kaikilla työnantajilla olisi enää velvollisuutta tarjota työtä aikaisemmin työpaikalta tuotannollistaloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille. Tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Nykyisellään alarajaa ei ole.
Hallituksen esitys työsopimuslain muuttamisesta esitellään tänään torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa.
lehti 