Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund arvostelee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn joulukuussa julkaisemaa muistiota julkisen talouden sopeuttamisesta toteamalla, että muistion tarjoama vanha tuttu lääke eli palkansaajien pidättäytyminen palkankorotuksista, ei pelasta Suomea.
ETLAn muistion johtopäätös palkkamaltin vaikutuksista on, että sen myötä parantuneen kilpailukyvyn ja nettoviennin vetämänä talous pysyisi liikkeessä tilanteessa, jossa julkisen talouden säästöt leikkaavat julkista kulutusta ja investointeja.
Eklund kirjoittaa Teollisuusliiton Tekijä-lehdessä, että todellisuudessa palkkamalttiin yhdistelyt hyödyt eivät toteudu.
"Heikompi ostovoima vaimentaa kulutusta ja lisää painetta uusiin leikkauksiin"
– Keskeiset ongelmat kumpuavat yritysten käyttäytymisestä. Yritystoimintaa on leimannut runsas osingonjako ja heikko investointiaste. Tämä tarkoittaa, että kustannusten suhteellinen aleneminen ei johda laajamittaisiin investointeihin, tuotannon kasvuun tai uusien työpaikkojen syntyyn, vaan valuu suurelta osin voittoihin, hän toteaa.
Kilpailukyky hyvällä tasolla
Eklund toteaa, että jotta palkkamaltista olisi hyötyä, tulisi kustannussäästön siirtyä hintoihin.
– Tämä lisäisi markkinaosuuksia. Näin yritykset eivät kuitenkaan toimi, sillä myyntihinnan määrittävät useimmiten markkinahinnat ja hinnoitteluvoima, eivät kustannukset, hän sanoo.
– Näin ollen palkkamaltti kasvattaa lähinnä yritysten katteita. Kun nämä kasvaneet voitot eivät myöskään kanavoidu investointeihin, jää koko kansantalous ilman luvattuja positiivisia vaikutuksia. Yksipuolinen keskittyminen palkkamalttiin ja vientivetoiseen kasvuun ei toimi.
Eklund arvioi myös, että todellisuudessa Suomen viennin kustannuskilpailukyky on jo nyt hyvällä tasolla.
– Palkkamalttia on noudatettu jo tähänkin asti, sillä palkat ovat nousseet kilpailijoita hitaammin. Jos kilpailukyky olisi ratkaiseva pullonkaula, talouden vaikeudet eivät olisi kärjistyneet nähdyissä määrin.
Hän toteaa myös rakennemuutoksen alentavan palkkamaltin positiivisia vaikutuksia. Tällä hän viittaa viennin alentuneeseen osuuteen bruttokansantuotteesta, mikä hänen mukaansa tarkoittaa, että viennin kasvu ei kiihdytä koko taloutta samalla voimalla kuin aiempina vuosikymmeninä.
– Tässä tilanteessa yksipuolinen keskittyminen palkkamalttiin ja vientivetoiseen kasvuun ei toimi, hän painottaa.
Lamaannuttaa kotitaloudet
Eklund muistuttaa siitä, että asia, johon palkkamaltti vaikuttaa suoraan, on palkansaajien ostovoima, ja se on jo pitkään ollut heikossa tilassa.
– Ostovoiman vähäisyys lamaannuttaa kotitalouksien kulutusta ja vähentää investointeja esimerkiksi asumiseen. Kotimaisen kysynnän heikkeneminen syö yritysten kasvumahdollisuuksia ja vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista, kun veropohja murenee, hän sanoo.
– Heikompi ostovoima vaimentaa kulutusta ja lisää painetta uusiin leikkauksiin ja muuhun sopeutukseen. Samalla palkkamaltin vaikutukset näkyvät konkreettisesti palkansaajien arjessa elintason heikkenemisenä.
lehti 