Intian Madhya Pradeshin osavaltiossa 23 alle kuusivuotiasta lasta kuoli syyskuun alussa myrkylliseen yskänlääkkeeseen. Lasten kuolinsyyksi todettiin munuaisvaurio, jonka aiheutti dietyleeniglykoli. Sen pitoisuus lääkkeessä oli 500 kertaa sallittua suurempi.
Tutkimukset osoittivat, että lääkkeenvalmistaja Sresan oli hankkinut teollisuustason propyleeniglykolia paikalliselta kemikaalien ja maalien myyntiin sertifioidulta yritykseltä farmaseuttisen toimittajan sijaan. Tuotantoa ei valvonut yksikään ammattitaitoinen kemisti, eikä yskänsiirappia testattu.
Tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan. Intiassa tehdyt siirapit aiheuttivat vuonna 2022 ainakin 70 lapsen kuoleman Gambiassa ja 18 Uzbekistanissa. Joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 välillä ainakin 12 lasta kuoli Intian hallinnoimassa Kashmirissa samaista lääkettä juotuaan.
Intiassa ensimmäisenä pidätettiin lääkemääräyksen kirjoittanut lääkäri, sen jälkeen lääketarkastaja ja apulaisjohtaja erotettiin. Valmistaja pakeni, mutta saatiin kiinni.
–Nyt nähdään, että lääkäri voi joutua ongelmiin lain ja etiikan kanssa, vaikka olisi tietämätön lääkkeen laadusta, sanoo professori Mishal Khan London School of Hygiene & Tropical Medicinenista.
– Tragedia on varoitus Pakistanille, heikko säätely on haitaksi niin lääkäreille, lääkeyhtiöille kuin potilaillekin.
Khanin vuonna 2024 tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että noin 40 prosenttia karachilaisista lääkäreistä vastaanotti etuja esimerkiksi antibioottien ja yskänlääkkeiden määräämisestä niiden valmistajaa tuntematta.
Flunssakautena Karachin sairaalat täyttyvät.
– Suurin osa, 50–70 prosenttia klinikalle tulevista lapsista, sairastaa hengitystieinfektioita, sanoo tohtori Wasim Jamalvi karachilaisesta Ruth K.M. Pfaun sairaalasta.
Flunssan myötä tulevat yskänsiirapit.
– Jos lapsi tuodaan vastaanotolle kuumeen, yskän ja vilustumisen vuoksi, vanhemmista tuntuu, että hoito jää epätäydelliseksi ilman yskänlääkereseptiä, toteaa lastenlääkäri D.S. Akram.
Hän itse ei ole kirjoittanut ainuttakaan yskälääkereseptiä kahteenkymmeneen vuoteen.
– Yskänsiirapit eivät toimi, ne tekevät lapsista uneliaita tai ärtyisiä.
Jamalvi on samaa mieltä.
– Yskänlääkkeitä emme suosittele alle viisivuotiaille, mutta vanhemmat antavat niitä siitä huolimatta, koska niitä on helposti saatavissa.
Itselääkintä kuuluu asiaan
Pakistanissa yskänlääkkeitä pidetään harmittomina hoitokeinoina. Itsehoito on yleistä ja vaikeasti kontrolloitavaa.
– Vannon vuosia sitten lääkäriltä saamani yskänsiirapin nimeen, sanoo Mohammad Yusuf, 31.
– Lusikallinen illalla ja nukun paremmin.
Kun Rakhi Matanin 10- ja 13-vuotiaat lapset sairastuivat flunssaan, hän turvautui viimevuotisen yskänlääkepullon jämiin.
–Säästin lääkärikulut, hän olisi määrännyt saman hoidon.
Pakistanin lääkäriliiton entisen puheenjohtajan Qaiser Sajjadin mukaan yskänlääkkeiden myyntiä on lähes mahdotonta valvoa, koska niiden myyjiä on tuhansittain.
Apteekkityöntekijä Majid Yusufzai on samaa mieltä ja myöntää, että yskänsiirappeja myydään ilman reseptiä ja ”koko perhe ottaa lääkkeensä samasta pullosta.”
Terveysasiantuntijoiden mukaan Pakistanin itselääkintäkulttuuri, jota heikko valvonta ja halvat hinnat tukevat, tekee järjestelmästä alttiin Intian kaltaisille katastrofeille.
Pakistanin lääkevalvontaviranomaista (DRAP) johtava Obaidullah Malik kertoo Pakistanin tuovan lähes kaikki raaka-aineet moniin lääkkeisiin, muiden muassa yskänsiirappeihin, Intiasta ja Kiinasta.
Maailman apteekiksi kutsutussa Intiassa on yli 100 000 lääketehdasta. Maa on tunnettu myös edullisista geneerisistä lääkkeistä. Nyt sen turvallisuusstandardeja kyseenalaistetaan.
– Tilanne on huolestuttava, Malik toteaa.
Hän lisää, että Pakistanissa laadunvalvontaa tehostettiin, kun lokakuussa WHO antoi maailmanlaajuisen varoituksen kolmesta Intiassa valmistetusta heikkolaatuisesta yskänlääkkeestä.
Malikin mukaan myrkyllistä yskänlääkettä ei ole tuotu Pakistaniin, eikä havaintoja salakuljetuksesta ole.
– DRAP on määrännyt ennakkotestaukset pakollisiksi kaikille lääkevalmistajille, rohdokset ja ravintolisät mukaan lukien, samoin lisäaineiden, kuten glyseriinin, propyleeniglykolin ja sorbitolin maahantuojille. Testit on tehtävä joko niiden omissa tai julkisen sektorin laboratorioissa, hän selittää.
Pakistanissa on 700-800 lääkefirmaa, mutta maan lääkevalmistajien yhdistyksessä on vain 300 jäsentä eli suuri osa yhtiöistä jää vähäiselle valvonnalle. Pakistan lääkesektoria kiinnostavat globaalit markkinat ja Khan varoittaa, että lääkeskandaalin vuoksi mahdollisuudet voivat heikentyä.
Kriisien välttämiseksi ja maineensa suojelemiseksi Pakistanin lääkeviranomainen on tiukentanut valvontaa.
– Marraskuun 2023 jälkeen on vetänyt takaisin 63 dietyyliglykolilla ja etyyliglykolia sisältävää lääkettä, tunnistanut 44 epäpuhtautta ja antanut 13 varoitusta saastuneista raaka-aineista, DRAPin toimitusjohtaja listaa.
lehti 