Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen ehdottaa, että kotiopetuksen tiukempaa sääntelyä ja valvontaa tai kokonaan kieltämistä olisi selvitettävä. Sarkkinen muistuttaa siitä, että Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus.
Hän jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
Kotiopetuksessa olevien määrä on vielä melko pieni, mutta se on viime vuosina ollut kasvussa. Viime syksynä kotiopetuksessa oli noin 950 lasta.
"On huolestuttavaa, jos vapaa kotikoulusysteemimme mahdollistaa lasten radikalisoinnin."
– Kotiopetukseen liittyvän haitallisten ilmiöiden vuoksi kotiopetus on monissa Euroopan maissa kielletty tai tiukemmin säännelty. Kotiopetuksen tiukempaa sääntelyä ja valvontaa tai kokonaan kieltämistä olisi hyvä myös Suomessa selvittää, Sarkkinen sanoo.
Äärioikeistolaisia Ruotsista
Nykyisellään opetuksen järjestäjä ei voi kieltää oppivelvollisuuden suorittamista kotiopetuksessa. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden.
Sarkkinen varoittaa siitä, että kotiopetuksessa oleva lapsi ei saa välttämättä ajoissa apua, jos perheessä tai oppimisessa on ongelmia. Opetushallituksen mukaan käytännöt kotiopetuksessa olevan edistymisen valvonnassa vaihtelevat.
Hän huomauttaa lisäksi suojelupoliisin nostaneen esille sen, että kotiopetuskoulut voivat altistaa lapsia uskonnolliselle tai ideologiselle radikalisoitumiselle, kun esimerkiksi ääri-islamin ja äärioikeiston kannattajat suosivat kotiopetusta.
Sarkkinen toteaa Suomen vapaan kotikoulusysteemin mediatietojen mukaan vetäneen äärioikeistolaisia perheitä muuttamaan Ruotsista Ahvenanmaalle, jossa voidaan Suomen lakien mukaan antaa lapsille kotikoulua toisin kuin Ruotsissa, jossa kotikoulu ei käytännössä ole mahdollinen. Asiasta ja Supon huolesta sen suhteen on uutisoitu pitkin 2020-lukua, viime aikoina muun muassa MTV3:lla.
– On huolestuttavaa, jos vapaa kotikoulusysteemimme mahdollistaa lasten radikalisoinnin ja opetussuunnitelmien mukaisen koulukäynnin laiminlyönnin, Sarkkinen sanoo.
– Me emme voi olla sinisilmäisiä, vaan tarvitaan kattava selvitys siitä, minkälaiset lapset ovat kotiopetuksessa ja miksi. Tarvitsemme myös lisää tietoa siitä, miten kotiopetus vaikuttaa lasten ja nuorten elämään pitkällä aikavälillä.
Hyviäkin perusteita kotikoululle
Sarkkinen kuitenkin huomauttaa, että jotkut lapset käyvät kotikoulua terveydellisistä tai sosiaalisista syistä ja vanhemmat järjestävät kotikoulun asiallisesti.
– Mikäli myös Suomeen säädettäisiin koulunkäyntivelvollisuus tai muuten merkittävästi rajoitettaisiin kotikoulun mahdollisuutta, voitaisiin sääntelyyn luoda poikkeus, jossa esimerkiksi lääkärin lausunnon perusteella kotikoulun käyminen olisi määräaikaisena järjestelynä mahdollinen, kun se on lapsen edun mukaista.
lehti 