Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen ei pidä mielekkäänä finanssipoliittisen työryhmän raportin alijäämätavoitetta, joka perustuu epävarmoihin arvioihin.
– Vasemmistoliitto jakaa tavoitteen julkisen talouden vahvistamisesta ja velkasuhteen kääntämisestä laskuun. Näemme kuitenkin ongelmallisena, että seuraavan vaalikauden rahoitusasematavoitteesta ja sopeutusmiljardeista linjataan jo tässä vaiheessa, Sarkkinen toteaa.
Lisää miljardeja
Sarkkinen jätti tänään perjantaina eriävän mielipiteen finanssipoliittisen ryhmän raporttiin. Raportissa linjataan ylivaalikautinen rahoitusasematavoite seuraavalle seitsemälle vuodelle sekä seuraavan vaalikauden rahoitusasematavoite. Molemmissa asetetaan raja sille, kuinka syviä alijäämiä valtio, kunnat ja hyvinvointivaltiot saavat tehdä.
"Raportissa kuvataan hyvin julkisen talouden haastavaan tilanteeseen johtaneita kehityskulkuja."
Työryhmä päätyi lopulta tiukempaan alijäämätavoitehaarukkaan kuin mitä laskelmissa oli hahmoteltu EU-vaatimusten pohjalta. Tällä viikolla sovitusta alijäämätavoitteesta johdettavat sopeutus asettuu 8-11 miljardin haarukkaan. Taustalaskelmissa EU-säännöistä johdettava luku oli 7-8 miljardia.
– Prosessin aikana rahoitusasematavoitelaskelmat ja laskelmista johdettavat miljardit ovat muuttuneet moneen kertaan, jopa viikkojen sisällä, mikä osoittaa näiden laskelmien epävarmuuden ja tämän harjoituksen ongelmat, Sarkkinen huomauttaa.
Raportissa todetaankin, että laskelmiin liittyy huomattavaa epävarmuutta ja ne päivittyvät vielä useaan otteeseen ennen vuotta 2027. Seuraavan vaalikauden rahoitusasematavoitetta päivitetään vielä joulukuussa 2026, kun Suomi saa komissiolta uuden viiteuran, joka kartoittaa, kuinka paljon nettomenot saavat kasvaa.
Lopullinen EU-vaatimuksista johdettava rahoitusasematavoite selviää vasta vaalien jälkeen, kun uusi hallitus käy neuvottelut komission kanssa.
– Kukin hallitus päättää toimista vaalikauden rahoitusasematavoitteen saavuttamiseksi ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseksi, Sarkkinen korostaa.
– Näemme tarpeettomana sitoa seuraavan hallituksen käsiä talouspolitiikan toteuttamisessa. Kulloisellakin hallituksella pitää olla liikkumavaraa tehdä politiikkaa, joka ottaa huomioon sekä talouden että yhteiskunnan kantokyvyn.
Paljon hyvää
Sarkkinen toteaa, että raportissa on kuitenkin myös paljon sellaista, johon voi yhtyä, ja että parlamentaarisen työryhmän työ on ollut asiallista ja hyvin johdettua.
– Raportissa kuvataan hyvin julkisen talouden haastavaan tilanteeseen johtaneita kehityskulkuja, kuten heikkoa talouskasvua, väestön ikääntymistä, veroasteen laskua ja puolustusmenojen suurta kasvua.
Vaikka Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen raporttiin, Vasemmistoliitto on valmis huomattaviin julkista taloutta vahvistaviin toimiin tulevalla hallituskaudella. Puolueen sopeutustoimissa painottuvat verokeinot, sillä veroasteen lasku ikääntyvässä maassa on keskeinen syy julkisen sektorin rakenteellisille alijäämille.
– Vahvistaisimme julkista taloutta kasvutoimien ja verosopeutusten kautta. Esitämme esimerkiksi suurten varallisuuksien varallisuusveroa, yhteisöveron korotusta, verotuksen vahvempaa progressiota sekä ansio- että pääomatuloverotuksen osalta, liikenteen verotuksen uudistusta ja yritysverotukien karsintaa sopeutuskeinoina. Lisäksi esitämme, että puolustusmenokasvua hillitään laskemalla asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset osaksi puolustusmenojamme. Haastan myös muita puolueita tuomaan julki sopeutuskeinojaan.
lehti 