Vasemmiston pitkään madelleessa kannatuksessa on ollut väläyksiä pienestä kasvusta runsas kaksi viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Puoluejohtaja Paavo Arhinmäellä on jo meneillään pitkä viime rutistus, jotta väläys muuttuisi kestäväksi paisteeksi. Tavoite on 20 kansanedustajan paikkaa, kolme lisää nykyiseen 17 paikkaan.
– Viimeiset kaksi viikkoa pitää tavata mahdollisimman monta ihmistä ja jutella mahdollisimman monen kanssa. Pitää jaksaa ihan loppuun asti, senkin jälkeen, kun ennakkoäänestys loppuu. Silloin pitäisi vielä saada uusi vaihde silmään. Se on se ainoa tapa jolla pärjäämme, hän tsemppaa vasemmiston ehdokkaita ja näiden tukiryhmiä.
Mainosmillimetreissä vasemmisto ei pysty panemaan hanttiin porvaripuolueille.
”Todellinen muutos tapahtuu sitä kautta, että vasemmisto vahvistuu.”
Kaikkia tarvitaan.
– Jokaisen vasemmiston kannattajan pitää puhua vaaleista lähipiirissään ja innostaa äänestämään.
”Ei Perussuomalaiset mitään muuta”
Miksi äänestäjä sitten äänestäisi vasemmistoa?
– Ihmiset haluavat muutosta ja vaihtoehtoa ja vasemmistolla on tarjota vaihtoehto, Arhinmäki sanoo.
– Me emme pelkästään kerro, mikä on huonosti, me myös kerromme, miten sen muuttaisimme.
Hän toteaa, että moni uskoo asioiden muuttuvan, jos äänestää Perussuomalaisia.
– Mutta ei se niin mene. Kokoomuksella ja keskustalla on selkeä tarkoitus jatkaa vallassa vaalien jälkeen. Ne vain vaihtavat apupuolueeksi Perussuomalaiset vihreiden sijaan. Todellinen muutos tapahtuu sitä kautta, että vasemmisto vahvistuu.
Ihmisiä enemmän kuin koskaan
Arhinmäellä on hyvä vaalifiilis. Tilaisuuksissa on väkeä ja vauhti kiihtyy. Mutta tältähän se on tuntunut hävittyjenkin vaalien alla.
– Monessa paikassa on sanottu, että ei koskaan tai ainakaan aikoihin ole ollut niin paljon ihmisiä, Arhinmäki fiilistelee.
– Joka puolelta tulee sitä palautetta, että kaikki tekevät työtä yhteiseen maaliin.
Hän on tyytyväinen porukan yhtenäisyyteen.
– Ihmiset eivät äänestä porukkaa, joka ei tule edes keskenään toimeen.
Yhtenäisyyttä edustaa esimerkiksi se, että puoluevaltuusto valmisti joukkueena reunaehdot hallitukseen menolle.
– Ne ovat tiukat, mutta toteutettavissa olevat. Meidän ei ole syytä mennä hallitukseen, jos emme saa edistettyä siellä omia asioita.
Hän toivoo yhä muilta puolueilta nykyistä selkeämpiä esityksiä kunkin hallitusehdoista.
– Ei se ole mikään reunaehto, ettei saa leikata heikoimmassa asemassa olevilta. Kenelle tulee mieleen, että ensimmäisenä leikataan heiltä? hän kysyy.
– Mutta jos heikoimmilla olevien asemaa ei paranneta, se on käytännössä leikkaamista. Työmarkkinatukea ei ole korotettu kymmeneen vuoteen, joten se on leikkaantunut, koska kaikki kustannukset ovat samaan aikaan nousseet.
Vasemmisto ei kysele erityislupia, jos se menee hallitukseen.
– Me olemme kirjanneet, että perusturvaa pitää nostaa. Hallitukseen ei mennä, jos sitä ei nosteta.
Ei pidä aliarvioida
Asiantuntemus ja asiaosaaminen, niillä vasemmisto nyt tykittää.
– Mun fiilis on se, että olemme pärjänneet juuri siksi, että olemme käyneet asiat huolellisesti läpi. Tiedän tasan tarkkaan miksi, miten ja mitä me teemme, Arhinmäki analysoi.
Mutta tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät tiedä kovin hyvin, mistä äänestävät. He eivät esimerkiksi tiedä, mitä puolueita on hallituksessa ja oppositiossa. Luulisi olevan epätoivoista kampanjoida tällaisessa tilanteessa.
– Se ei ollut uusi tieto. Kun olin kaupunginvaltuutettu, jotkut luulivat, että olen kansaedustaja, Arhinmäki sanoo.
– On paljon niitä, jotka eivät äänestä tai äänestävät fiilispohjalta.
Siksi hän kehuu vasemmiston kampanjaa: Siinä on selkeät tavoitteet.
– Olemme rummuttaneet meidän vaihtoehtoa viikosta ja kuukaudesta toiseen ja tuntuu, että pikku hiljaa ihmiset alkavat tunnistaa meidän jutut.
Vasemmiston kärkiteemat iskevät siihen, mistä ihmiset puhuvat.
– Perusturvan taso, palvelut ja työelämä. Helsingissä ykkösaiheisiin kuuluu asumisen hinta, pohjoisessa aluepolitiikka ja se, miten saadaan uusia työpaikkoja, Arhinmäki kertoo.
– Perusturva-asiaa olemme paukuttaneet vuosia.
Silti hänestä politiikan perusasioiden tunnistamisen pitäisi kuulua kansalaisen yleissivistykseen. Hän arvioi, että aukot tiedoissa juontuvat syvältä:
– Yhteiskuntaoppia on koulussa vähän. Politiikka, puolueet ja niiden erot jäävät vieraiksi ja se heijastuu siihen, miten asioita seurataan.
Silti ei pidä aliarvioida kansalaisia. Näiden vaalien alla he puhuvat samoista asioista kuin poliitikot. Veroista.
– Moni tulee sanomaan, että arvonlisäveroa ei saa korottaa. Moni sanoo, että voi maksaa prosentin pari lisää ansioveroja, jos sillä turvataan hyvinvointiyhteiskunta.
Kokoomuksen suuri totuus ontuu
Ja sitten ihmiset puhuvat Euroopasta.
Vaikka Arhinmäki on saanut kritisoida Euroopan vakauspaketteja kerta toisensa jälkeen, hän innostuu aiheesta taas. Alkuviikosta kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja kertoi tiedotteella, että Arhinmäki ei ole ymmärtänyt asiaa ollenkaan.
– Kokoomuksen linja on se, että heillä on totuus. Mutta jos heidän totuutensa olisi ollut se suuri totuus, pensaspalo olisi pysähtynyt Kreikkaan. Pankkien stressitestien mukaan Irlannin pankit eivät olisi kaatuneet. Irlannin saama tuki olisi estänyt kriisin leviämisen Portugaliin. Joka vaiheessa on kuitenkin käynyt niin, että heidän suuri totuutensa ei ole pitänyt paikkaansa, Arhinmäki tyrmää.
– Olen vakavasti sitä mieltä, että jos jatkamme rahan pumppaamista pankkeihin, jotka ovat ottaneet suuria riskejä, keränneet miljardien voittoja ja jakavat edelleen miljoonien bonuksia, kierre jatkuu. Pankit tietävät, että ne aina pelastetaan.
Kikkailupolitiikkaa
Arhinmäestä ilmassa on yritystä tehdä politiikkaa kikkailemalla. Esimerkiksi Jyrki Katainen väitti, että arvonlisävero on progressiivinen vero, vaikka pienituloinen maksaa sitä suhteessa enemmän kuin suurituloinen.
– Me vasemmistossa olemme yrittäneet olla selkeitä ja kertoa, että jos perusturvaa halutaan parantaa, meidän pitää kerätä enemmän verotuloja. Se tarkoittaa myös, että isotuloiset maksavat entistä enemmän veroja.
Hän sanoo, että vasemmisto ei halua kurittaa rikkaita, vaikka niin usein väitetään.
– On yleinen väärinkäsitys, että vasemmisto ei hyväksyisi menestystä. Mutta ne, joilla on isot tulot, hyötyvät aina siitä, että tulot kasvavat. Siksi on reilua, että osa siitä jaetaan.
– Ja kun nyt tarvitaan lisää varoja, kiristetään verotusta niiltä, joilla sitä on eniten kevennetty.
lehti 