Nykyinen nuori sukupolvi ei näytä jäävän pysyvästi jälkeen vanhemmista sukupolvista elinkaaren tulokehityksessä. Tämä käy ilmi Työn ja talouden tutkimus Laboren tänään torstaina julkistetusta, rekisteriaineistoihin perustuvasta analyysista.
Sen sijaan varallisuuden kehitys on epävarmempaa, ja selkein pitkän aikavälin huolenaihe liittyy koulutustason laskuun. Tutkimuslaitos painottaa sitä, että koulutusvalinnoilla ja -resursseilla on ratkaiseva merkitys tulevien vuosikymmenten kehitykselle.
Tulokehityksessä ei näy sukupolvikuoppaa
Analyysi osoittaa, että reaalitulojen heikko kasvu vuodesta 2013 alkaen on koskenut kaikkia sukupolvia. Nykyiset nuoret eivät näytä jäävän pysyvästi jälkeen aiemmista ikäluokista elinkaaren tulotasossa.
"Kriisipuhe nakertaa erityisesti nuorten luottamusta."
Tulot kasvavat voimakkaasti siirryttäessä 15–24-vuotiaiden ikäryhmästä työuran alkuvaiheeseen. Lisäksi nykyisten 15–24-vuotiaiden tulotaso on kyseisessä ikävaiheessa korkeampi kuin aiemmilla sukupolvilla vastaavassa iässä.
Tulokehityksen osalta analyysin aineisto ei tue väitettä pysyvästä heikentymisestä nuorten asemassa.
Varallisuuskehitys puolestaan riippuu asuntohinnoista, ja varallisuuden osalta kokonaiskuva on epäselvempi. Kehitykseen vaikuttaa keskeisesti asuntohintojen pitkän aikavälin suunta, joka määrittää erityisesti nuorten mahdollisuuksia kerryttää varallisuutta omistusasumisen kautta.
Tulojen ja varallisuuden kehitys eivät siis välttämättä kulje käsi kädessä, ja varallisuuserojen tuleva kehitys riippuu markkinarakenteista ja talouskehityksestä.
Selkein huolenaihe liittyy koulutustasoon. Nuorten ikäryhmien koulutustaso on laskenut. Analyysi osoittaa, että korkeakoulutettujen tulot ovat selvästi korkeammat jo työuran alussa. Tuloero kasvaa uran edetessä, eikä korkeasti ja matalammin koulutettujen välinen kuilu ole kaventunut.
Labore arvioikin, että koulutus on edelleen vahva yksilöllinen ja yhteiskunnallinen investointi. Sen kehitys määrittää pitkällä aikavälillä sekä ansiotason että talouden kasvupotentiaalin.
Pitkän aikavälin näkökulma välttämätön
Laboren johtaja, professori Mika Maliranta korostaa keskustelun mittakaavaa.
– Kriisipuhe nakertaa erityisesti nuorten luottamusta. Kuitenkin asioihin voi ja pitää vaikuttaa. Pitkän aikavälin pelikenttä on poliittisesti vaikea – siis puhua ratkaisuista, jotka eivät anna tuloksia välittömästi, ja löytää maltti odottamiseen. Kun tämä mittakaava katoaa, alkaa hosuminen, hän sanoo.
Maliranta on yhdessä tutkija Jussi Huuskosen kanssa analyysin tekijä.
Huuskonen painottaa kokonaiskuvan merkitystä.
– Kokonaiskuvan hahmottamiseksi on syytä tarkastella asioita riittävän pitkällä aikavälillä. Samalla tietojen vertailukelpoisuus saattaa heikentyä. Kun asioita tarkastellaan useasta näkökulmasta, riittävän tarkka yleiskuva saadaan kuitenkin piirrettyä, hän arvioi.
Analyysi perustuu Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin sekä tilastotietokantoihin ja tarkastelee eri syntymäkohorttien tulo-, varallisuus- ja koulutuskehitystä elinkaaren eri vaiheissa.
Analyysi on laadittu taustamateriaaliksi Telan tänään 5. maaliskuuta pidettävään tilaisuuteen aiheesta Näin syntyy usko tulevaisuuteen.
Analyysissä tarkasteltiin syntymävuosien perusteella määriteltyjen kohorttien tulo-, varallisuus- ja koulutuskehitystä eri ikävaiheissa Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen sekä tilastotietokantojen avulla.
Analyysin rahoitti Tela. Analyysi on myös osa Palkansaajasäätiön rahoittamaa Palkat ja työmarkkinat -hanketta.
uutiskirje 
