Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho varoittaa siitä, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen esittämä perustuslain 10 pykälän muutos uhkaa johtaa kotirauhan ja yksityiselämän suojan radikaaliin heikkenemiseen.
– Ihmisiä voitaisiin jatkossa tarkkailla jopa kodeissaan hyvin epämääräisin ja väljin perustein, ilman edes epäilyä heidän syyllistymisestään mihinkään rikolliseen, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho vastustaa muutoksia ja jätti eriävän mielipiteen hallituksen esityksen valmistelua ohjanneessa parlamentaarisessa ryhmässä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle myöhemmin keväällä.
Mielivallan vaara
Kotirauhaa voitaisiin perustuslain muutoksen jälkeen loukata sotilas- ja siviilitiedustelun viranomaisten tarpeisiin, mutta myös poliisin havitteleman uuden rikostiedustelun toimivaltuuksilla.
Yrttiaho huomauttaa, että tiedusteluviranomaisilla eli sotilastiedustelulla ja Suojelupoliisille, on jo nyt mahdollisuus luottamuksellisen viestin murtamiseen ilman rikosepäilyä epämääräisen ja väljästi määritellyn kansallisen turvallisuuden käsitteen nojalla. Nyt mahdollisuus laajennettaisiin koskemaan kotirauhan suojaa. Lisäksi valtuudet avattaisiin poliisille perustettavan rikostiedustelun käyttöön.
– Nykyisin tarvitaan konkreettinen ja yksilöity rikosepäily, jotta yksityiselämän suojaa voidaan rajoittaa ja luottamuksellisen viestin salaisuuden ja kotirauhan suojaa loukata, Yrttiaho muistuttaa.
Jatkossa perusteet olisivat väljät ja myös poliisin rikostiedustelun osalta perustuisivat oletuksiin ja uhkaan, eivät konkretiaan.
– Mielivallan vaara on ilmeinen, Yrttiaho huomauttaa.
Kohdistuu myös läheisiin
Yrttiaho muistuttaa myös siitä, että kotirauhan suojan kaventaminen rajoittaa yksityiselämän suojaa luottamuksellisen viestin suojaa merkittävästi vakavammin, koska se kohdistuu väistämättä myös muun muassa perheenjäseniin.
– Kotirauhan ja perhe-elämän suoja turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumiselta ja ovat demokraattisen oikeusvaltion kulmakivi, Yrttiaho muistuttaa.
Hänen mielestään on ilmeistä, että perustuslain muutosehdotuksen taustalla ovat tavallisten lakien muutospaineet poliisin sekä siviili- ja sotilastiedustelun toimivaltuuksien lisäämiseksi.
– Perustuslakia ei tulisi kuitenkaan muuttaa alemman lainsäädännön tarpeisiin. Perustuslakia ei nyt tarkastella ja kirjoiteta itsenäisesti ja tavalliselle lainsäädännölle perustuslaillisia vaatimuksia asettavana, kuten kuuluisi, vaan koska viranomaisilla on pyrkimys saada läpi lakimuutoksia, jotka perustuslaki nyt estää, toteaa Yrttiaho.
Hänen mukaansa jo asetelma itsessään on nurinkurinen, ja hälytyskellojen tulisi soida. Hän toteaakin, että poliisi ja tiedusteluviranomaiset haluavat tyypillisesti maksimoida valtuutensa, mutta demokraattisessa oikeusvaltiossa tällaiset pyrkimykset tulee kyetä torjumaan.
– Valtuuksien laajentamisen riskinä on myös poliittisten mielipiteiden valvonnan mahdollistaminen. Tällainen on ominaista poliisivaltioille ja totalitaarisille järjestelmille, Yrttiaho sanoo.
lehti 