Chilen äärioikeistolainen presidentti José Antonio Kast aloitti kautensa näyttävästi määräämällä rakennettaviksi vallihautoja ja raja-aitoja Chilen ja Perun rajalle. Ratkaisu kuvastaa hänen hallintonsa maahanmuuttopolitiikan suuntaa.
Kastin mukaan rajalle rakennettavat esteet ovat osa suunnitelmaa, jolla torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Esteitä on tarkoitus pystyttää myös Bolivian vastaiselle rajalle.
Käytännössä sotilaat kaivavat Tyynenmeren rannikon autiomaassa 30 kilometriä kolmen metrin levyisiä ja syvyisiä hautoja, rakentavat viisimetrisiä muureja ja asentavat liikeantureita. Samalla autiomaassa lisätään sotilaallista läsnäoloa ja droonien sekä muiden valvontajärjestelmien käyttöä.
Kast on myös määrännyt kongressin käsittelemään kiireellisesti lakiesitystä, joka tekisi laittomasta maahantulosta rikoksen ja mahdollistaisi vankeusrangaistukset.
Jo vaalikampanjansa aikana Kast vahvisti kuvaa maasta, joka on ajautunut turvallisuuskriisiin laittoman maahanmuuton vuoksi. Viralliset luvut osoittavat muuta: Laittomat rajanylitykset ovat vähentyneet selvästi vuodesta 2021 lähtien, eikä rikollisuus ole kasvanut merkittävästi maahanmuuton takia.
Kast on ensimmäinen Chilen presidentti sitten vuoden 1990, joka puolustaa avoimesti Augusto Pinochet’n sotilasdiktatuuria. Kast voitti vaalit ultrakonservatiivisilla vaalilupauksilla, jotka muistuttavat Yhdysvaltain Donald Trumpin ja Argentiinan Javier Milein politiikkaa.
Hallituksen toimet näkyvät jo ihmisten arjessa.
Kansallisen maahanmuuttoviraston johtajan Frank Sauerbaumin mukaan viranomaiset ovat viime päivinä tarkastaneet kaduilla 2 500 maahanmuuttajaa. Heistä 700:lla oli hänen mukaansa epäselvä tai laiton oleskelustatus.
Sauerbaum on ilmoittanut, että maahanmuuttoviraston ja työsuojeluviranomaisten työntekijöistä kootaan ryhmiä etsimään paperittomia siirtolaisia heidän työpaikoiltaan.
Arvioiden mukaan tällaisia ihmisiä on Chilessä noin 338 000.
Pelko leviää siirtolaisten arkeen
Ecuadorilainen 38-vuotias Isabel kertoo elävänsä epävarmuudessa. Hän saapui kaksi vuotta sitten Chileen miehensä ja kahden lapsensa kanssa paetakseen kotimaansa väkivaltaista rikollisuutta.
Vaikka hän työskentelee pesulassa, hänellä ja hänen perheellään ei ole laillista oleskelulupaa.
Myös neljä vuotta paperittomana Santiagossa asunut 35-vuotias venezuelalainen nainen kertoo pelkäävänsä. Nainen ei halua esiintyä jutussaan nimellään. Hän sanoo tukeneensa Kastia, mutta on nyt huolissaan omasta asemastaan sekä kahden lapsensa tulevaisuudesta.
– Joillakin metroasemilla venezuelalaisilta kysytään papereita. Kun palaan töistä, sulkeudun kotiin enkä lähde enää ulos, hän sanoo.
Vuonna 2024 Chilessä oli 18,4 miljoonaa asukasta. Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä maassa on 1,6 miljoonaa eli 8,8 prosenttia väestöstä.
Maahan muuttaneiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisten seitsemän vuoden aikana, etenkin Venezuelan pakolaisten vuoksi.
Maahanmuuttajien oikeuksia ajavan Fundación Defensoría Migranten puheenjohtaja Rodolfo Noriega sanoo, että siirtolaiset pelkäävät. Chilen poliisilla ei kuitenkaan ole yhtä laajoja valtuuksia kuin Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviranomaisella ICE:llä.
– Täällä ihmisiä ei voida sulkea säilöön samalla tavalla, ja lain mukaan henkilö voidaan pitää säilössä enintään viisi päivää karkotuksen toimeenpanoa varten. Poliisi ei voi itse karkottaa ketään, Noriega sanoo.
Tutkijat ja järjestöt varoittavat seurauksista
Tutkijat ja kansalaisjärjestöt arvioivat, että hallituksen toimet ovat näyttäviä, mutta eivät tehokkaita. Rodolfo Noriega epäilee rajalle kaivettavien vallihautojen tehoa.
– Mitä enemmän laillisen maahantulon tielle asetetaan esteitä, sitä enemmän syntyy laittomia markkinoita maahantulolle. Se käy vain kalliimmaksi, hän sanoo.
Santiagon yliopiston sosiologian professori María Emilia Tijouxin mukaan suunnitelma karkottaa 338 000 siirtolaista ei ole realistinen.
Hän on huolestunut myös sitä, että edustajainhuone hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksen, joka rajoittaisi siirtolaisten pääsyä julkisiin terveys- ja koulutuspalveluihin.
– Elintärkeiden palvelujen riistäminen kertoo epäinhimillisestä ajattelusta, joka vie siirtolaisilta ihmisarvon, Tijoux sanoo.
Lakiesityksen mukaan Chilen kansalaiset ovat etusijalla terveydenhuollon palveluihin ja koulutuksen saantiin suhteessa ulkomaalaisiin, joiden maahanmuutossa on epäselvyyksiä.
Jesuiittojen maahanmuuttajapalvelun kansallinen johtaja Waleska Ureta muistuttaa, että Chile on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka suojelevat terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisia perusoikeuksia.
– Kansanterveyden näkökulmasta valtiolle tulee kalliimmaksi hoitaa ihmisiä, jotka eivät ole saaneet ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, Ureta sanoo.
Hän muistuttaa myös, että Chilessä syntyvyys on alhainen. Siksi maalle on hyödyksi ottaa vastaan maahanmuuttajaperheitä.
– Lapset, jotka ovat tulleet Chileen aivan pieninä ja menevät täällä kouluun, ovat Chilen nykypäivä ja tulevaisuus. Haluammeko todella, että tulevaisuuden aikuiset jäävät vaille koulutusta ja että heiltä evätään oikeus opetukseen? Ureta kysyy.
Chile tarvitsee maahanmuuttajia
Järjestöjen mukaan hallituksen politiikka ei ainoastaan lisää pelkoa, vaan se myös heikentää Chilen talouden ja työmarkkinoiden tilannetta. Maahanmuutto tuottaa Chilessä noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.
Monilla aloilla tarvitaan siirtolaisia, sillä työt eivät kelpaa chileläisille. Maatalouden etujärjestö Sociedad Nacional de Agricultura on arvioinut Chilen tarvitsevan vuosittain 400 000 kausityöntekijää.
– Siirtolaisten leimaamisen sijaan pitäisi ajatella sitä, miten he voivat edistää taloudellista kehitystä, Ureta sanoo.
Hän muistuttaa myös, että Chilen väestö ikääntyy.
– Maa tarvitsee nuoria ihmisiä vauhdittamaan taloutta ja ylläpitämään väestön hyvinvointia.
Lailliseen työhön pääsyn vaikeutuessa maahanmuuttajat joutuvat epävarmaan ja huonosti suojattuun työhön.
uutiskirje 
