Hallitus on päättänyt kehysriihessä 400 miljoonan euron sopeutuksen kohdentamisesta, josta pääosa osuu kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin, järjestöihin ja valtionhallintoon.
Sen sijaan suurituloisten tukemista jatketaan laajentamalla niin sanottua valinnanvapausmallia yksityisiä Kela-korvauksia.
– Yksityisten Kela-korvausten kokeilussa ei päästy tavoitteisiin. Epäonnistuneen mallin lopettaminen olisi säästänyt julkisia menoja, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà huomauttaa.
SAK:n mukaan yhteisöveroalen peruminen olisi tuonut uskottavuutta pyrkimyksiin vahvistaa julkista taloutta. Alentaminen maksaa julkiselle sektorille lähes miljardin vuosittain ja valuu pitkälti ulkomaisille osakkeenomistajille.
– Tällaiseen ei ole varaa EU:n tarkkailuluokalla. Lisäksi verotuksen ennakoitavuus heikkenee, sillä yhteisöveron alennus joudutaan todennäköisesti perumaan seuraavalla hallituskaudella, Lainà sanoo.
Rakennusalan ahdingolle vihdoin huomiota
Korjausrakentamiseen hallitus myönsi vihdoin tukea. Rakennusalan ahdinko on jatkunut jo kolmatta vuotta. SAK:n näkökulmasta energiaremonttien ja saneerauksien tukeminen 110 miljoonalla eurolla on tervetullutta.
– Sen sijaan kotitalousvähennyksen kasvattaminen on tehoton keino elvyttää rakennusalaa, sillä tutkimusten mukaan se ei juuri lisää remontteja ja hyödyttää eniten suurituloisia.
Lainà muistuttaa, että Orpon-Purran hallituksen politiikka on myös poukkoilevaa, sillä se supisti aiemmin itse kotitalousvähennystä.
– Lisäksi uudisrakentamista olisi ollut tarpeen vauhdittaa ARA-korkotukea kasvattamalla, sillä se ei maksa julkiselle taloudelle juuri mitään.
Suojaosat takaisin ja lisää palkkatukea
Myönteisenä SAK:sta pidetään myös sitä, että nuorten työllisyyttä ja pitkäaikaistyöttömien koulutusta tuetaan.
– EU:n korkeinta työttömyysastetta ei kuitenkaan näillä keinoilla saada selätettyä. Valtionhallinnon leikkaaminen 60 miljoonalla eurolla kasvattaa työttömyyttä entisestään. Työllisyyden parantamiseksi olisimme tarvinneet suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan, palkkatuen lisäämistä ja kuntien sakkomaksujen jäädyttämistä työvoimakoulutuksen ajalta, Lainà sanoo.
Yrittäjien eläketurvan uudistusta sen sijaan moititaan, sillä sen katsotaan johtavan alivakuuttamiseen.
SAK:n mukaan yrittäjien vastuuta omasta eläketurvastaan pitäisi lisätä eikä vähentää. Tämä lisäisi myös palkansaajien ja yrittäjien kilpailuneutraliteettia, jota nyt tehty päätös heikentää.
Valtion osuus yrittäjien eläkkeiden rahoituksesta on lähes 600 miljoonaa euroa vuosittain, kun nyt tehtävä uudistus kasvattaa sitä 80 miljoonalla eurolla.
Autolla töihin kulkevien työmatkavähennyksen kasvattaminen puolestaan on SAK:n mukaan hyvin kohdennettu täsmäratkaisu, ja Itä-Suomen liikenneinvestointipaketti kannatettava toimenpide.
uutiskirje 
