Kuuban pahenevaa energiakriisiä on viime viikkoina paikattu kansainvälisten avustuslaivojen tuomilla lasteilla. Yksittäiset toimitukset eivät ratkaise kriisiä, mutta tuovat tullessaan tärkeän poliittisen viestin.
Maaliskuun lopussa Convoy Nuestra América -laivue toi Kuubaan lääkintätarvikkeita, elintarvikkeita ja aurinkopaneeleja yhteensä 50 tonnia.
Laivuetta seurasi venäläinen Anatoly Kolodkin -alus, joka toi maahan suuren raakaöljylastin, kun taas toinen alus, Sea Horse, kääntyi ja suuntasi pois Kuubasta Yhdysvaltojen painostuksen alla.
Apua on saapunut myös muualta. Euroopasta ja Yhdysvalloista toimitettiin lääkkeitä jo maaliskuun puolivälissä, ja Meksiko lähetti helmikuussa elintarvikelasteja.
Lääkkeitä ja hoitotarvikkeita sairaaloihin
Avustuslaivojen tuomia lääkkeitä ja muita hoitotarvikkeita on toimitettu useisiin Havannan sairaaloihin, muun muassa Borrás-Marfánin lastensairaalaan. Sairaalan johtaja Yanelis Aldaman mukaan sairaalassa on käytössä varageneraattorit. Silti leikkauksia on jouduttu siirtämään silloin, kun koko maan sähköjärjestelmä on romahtanut.
Aldaman mukaan polttoainepula vaikeuttaa pääkaupungin ulkopuolella asuvien lasten pääsyä Havannan lastensairaalaan. Esimerkiksi sisäkorvaistutteet kuulovammaisille lapsille voidaan tehdä vain Havannassa.
– Heitä ei saada Havannaan, koska ei ole ajoneuvoja. Joskus potilaat menettävät vuoronsa, ja heidän on hankittava uusi vastaanottoaika, hän sanoo.
Laivueen poliittinen viesti kansainväliselle vasemmistolle
Kuubaan saapunut laivue on järjestäjilleen enemmän kuin avustuskuljetus – se on myös poliittinen kannanotto.
Yksi hankkeen järjestäjistä, yhdysvaltalainen aktivisti David Adler, sanoo, että tavoitteena on muistuttaa siitä, mitä Kuuba edustaa.
– Kuuba on sosialistinen hanke, joka on jo pitkään haastanut kapitalismia.
Adlerin mukaan suuri osa kansainvälisestä vasemmistosta on menettänyt suuntansa.
– Se kulkee pimeässä, koska se ei näe majakoita. Kuuba on aina ollut majakka. Olemme täällä sytyttämässä sen valon uudelleen, hän sanoo.
Kuubalaisen La Tizza -lehden toimitusneuvoston jäsen Iramís Rosique näkee laivueen osana kansainvälisen vasemmiston uutta liikehdintää.
– On olemassa vasemmisto, joka ymmärtää, että Kuuban tukeminen on osa laajempaa kulttuurista kamppailua ja äärioikeiston vastustamista, Rosique sanoo.
Hänen mukaansa Kuuban olemassaolo on tehnyt monista muista vasemmistoliikkeistä salonkikelpoisia.
– Kuuba edustaa äärivasemmistoa, joka kuuluu maailmaan, jota ei enää ole. Mutta jos Kuubaa ei enää ole, ”uusiksi kommunisteiksi” voidaan nimetä esimerkiksi Espanjan sosialistit, Yhdysvaltojen demokraatit, Chilen vasemmisto tai Brasilian työväenpuolue. Tämä näkyy jo oikeiston puheissa, hän sanoo.
Yhdysvalloissa asuva meksikolainen aktivisti Marco Castillo, joka toimii laivuehanketta järjestelleen Global Exchange -järjestön johdossa, korostaa puolestaan Latinalaisen Amerikan näkökulman merkitystä.
– Monille Yhdysvalloissa asuville latinalaisamerikkalaisille on tärkeää, että maan vasemmisto ottaa Latinalaisen Amerikan vakavasti. Valitettavasti niin ei nyt tapahdu. Olemme kuulleet nuorilta vasemmistolaisilta johtajilta huolestuttavia kommentteja maista, jotka eivät noudata Yhdysvaltojen kapitalistisen demokratian linjaa.
Rosiquen arvio on vielä jyrkempi.
– Niin edistyksellisiä kuin Alexandra Ocasio-Cortez, Zohran Mandami ja Bernie Sanders ovatkin, Yhdysvallat ei luovu asemastaan suurvaltana eikä luovu valtapyrkimyksistään Latinalaisessa Amerikassa ja koko läntisellä pallonpuoliskolla, hän sanoo.
Kuuba neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa, mutta rajat ovat selvät
Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel korosti laivuetta vastaanottaessaan, että maan johto on yhtenäinen ja päätökset tehdään kollektiivisesti.
Muutamaa päivää myöhemmin valtiollisessa televisiossa esitetyssä haastattelussa Díaz-Canel kertoi Kuuban ja Yhdysvaltojen välisistä neuvotteluista. Häntä haastatteli Espanjan entinen varapääministeri Pablo Iglesias.
– Olemme aloittaneet keskustelut. Jos tahtoa löytyy, ne voivat johtaa varsinaisiin neuvotteluihin, Díaz-Canel sanoi.
Hän muistutti, että kyse ei ole ensimmäisestä yrityksestä. Suhteita pyrittiin parantamaan jo Barack Obaman presidenttikaudella vuosina 2014–2017.
Díaz-Canelin mukaan neuvottelujen pohjaksi on ensin määriteltävä keskeiset erimielisyydet.
– Voimme keskustella investoinneista, muuttoliikkeestä, turvallisuudesta, ympäristöstä sekä tieteellisestä ja koulutuksellisesta yhteistyöstä. Aiheita on paljon, hän sanoi.
Yhden rajan hän kuitenkin veti selvästi:
– Suvereniteetti, itsenäisyys ja Kuuban poliittinen järjestelmä eivät ole neuvottelukysymyksiä.
Díaz-Canel varoitti myös mahdollisesta konfliktin kärjistymisestä. Hänen mukaansa eri puolilla maata järjestetään puolustuspäiviä, joissa siviilit osallistuvat sotilaskoulutukseen neuvostoajalta periytyvän ”koko kansan sodan” -opin mukaisesti.
– Kuuba puolustautuu, jos tilanne eskaloituu. Vahvistamme parhaillaan koko väestön puolustusvalmiutta, presidentti sanoi.
uutiskirje 
