Balochistan on pinta-alaltaan Pakistanin suurin, mutta väestöltään harvaan asuttu maakunta. Siellä asuvia balucheja on arviolta 15–20 miljoonaa, ja heillä on oma kielensä ja kulttuurinsa. Balucheja asuu myös Iranissa ja Afganistanissa. Brittien vetäydyttyä Intiasta vuonna 1947, Balochistan julistautui itsenäiseksi, mutta seitsemän kuukautta myöhemmin Pakistan liitti sen itseensä.
Osa baluchiväestöstä vaatii laajempaa itsehallintoa tai itsenäisyyttä. Keskushallintoa syytetään maakunnan kaasu- ja mineraalivarojen hyödyntämisestä ilman, että paikalliset hyötyvät niistä. Vastauksena vaatimuksiin valtio on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Balochistanissa.
Aluetta ovat vuosikymmeniä leimanneet aseelliset iskut, vastatoimet ja laajat katoamiset. Nyt myös baluchinaiset ovat alkaneet liittyä aseellisiin ryhmiin, ja osa heistä on tehnyt itsemurhaiskuja.
Naiset konfliktissa
32-vuotias kahden lapsen äiti ja opettaja Shari Baloch oli ensimmäinen baluchinainen, joka toteutti itsemurhaiskun. Vuonna 2022 hän surmasi kolme Kiinan kansalaista ja heidän pakistanilaisen kuljettajansa Karachin yliopiston lähellä. Separatistinen Baloch Liberation Army (BLA) julisti hänet baluchien marttyyriksi, fidayeeksi, ja kehotti muitakin naisia seuraamaan hänen esimerkkiään. Näin on sittemmin tapahtunut.
Naiset eivät ole aseellisissa konflikteissa poikkeus. Balochistanilaisen poliitikon Sanaullah Balochin mukaan erityisesti kurdinaisten taistelu Isisiä vastaan on inspiroinut baluchinaisia liittymään miesten rinnalle.
– Etulinjan naiset ovat vahva viesti uhrautumisesta ja vastarinnasta. Samalla se vaikeuttaa turvallisuusjoukkojen työtä, sillä perinteinen profilointi ei enää toimi, ja naisten tarkastaminen turvallisuuspisteillä rikkoo paikallisia normeja, sanoo The Khorasan Diaryn päätoimittaja Iftikhar Firdous.
Väkivalta kiihtyy
Tammikuun lopussa Balochistanissa tehtiin useita koordinoituja ase- ja pommi-iskuja. Hyökkääjät rynnäköivät turvallisuusjoukkojen kohteisiin, sytyttivät valtion rakennuksia tuleen ja ryöstivät pankkeja.
BLA otti vastuun iskuista, joissa kuoli 31 siviiliä ja 17 turvallisuusjoukkojen jäsentä. 40 tuntia kestäneissä yhteenotoissa sai surmansa myös 145 BLA:n sotilasta.
Väkivalta on lisääntynyt koko Pakistanissa, mutta erityisen jyrkästi Balochistanissa. Pakistan Institute of Peace Studiesin tuoreen raportin mukaan maassa kirjattiin viime vuonna 699 yhteenottoa, joka on noin kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Niistä yli kolmasosa tapahtui Balochistanissa, jossa satoja ihmisiä kuoli ja loukkaantui.
Katoamiset ja kollektiivinen rangaistus
Baluchinaisten rekrytointi separatistiryhmiin on yleistynyt. Neljän viime vuoden aikana jo tusina naista on kuollut itsemurhaiskuissa.
Turvallisuusanalyytikko Muhammad Amir Ranan mukaan eräs keskeinen syy kehitykseen on baluchien katoamisten lisääntyminen.
Tuhansista katoamisista syytetään ensisijaisesti Pakistanin tiedustelupalvelua ja turvallisuusjoukkoja. Ihmisoikeusjärjestöt puhuvat järjestelmällisistä katoamisista ja viittaavat valtion tukemiin kuolemanpartioihin. Pakistanin valtio kiistää syytökset tai sanoo kadonneiden liittyneen aseellisiin ryhmiin.
Baluchien ihmisoikeusjärjestö Voice for Baloch Missing Persons arvioi, että viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on kadonnut yli 7 000 ihmistä.
Baloch Yakjehti Committeen (BYC) vuoden 2025 raportin mukaan Balochistanissa kirjattiin 1 223 katoamista. Osa siepatuista vapautettiin pian, mutta 832 on yhä kateissa. Osa pidätetyistä oli vangittuna kuukausia ilman pidätysmääräystä, kunnes heidät teloitettiin laittomasti.
BYC kuvaa sieppauksia kollektiiviseksi rangaistukseksi ja pelotteluksi, jotka aiheuttavat perheille syvää psykologista kärsimystä.
– Maailmalle kerrotaan, että heidät surmattiin taisteluissa, vaikka ruumiiden kunto kertoo, etteivät he ole nähneet päivänvaloa vuosiin, sanoo BYC-komitean jäsen Fozia Shashani.
Kuka hyötyy levottomuudesta?
Toimittaja Zahid Hussainin mukaan konfliktin taustalla on syvenevä vieraantuminen, sillä yhä useampi baluchi kokee valtion etäiseksi ja sen teot epäoikeudenmukaisiksi. Tilanteen rauhoittaminen edellyttäisi poliittisia neuvotteluja.
Muhammad Amir Ranan mukaan pelkkä vuoropuhelu ei kuitenkaan riitä. Konfliktia on tarkasteltava myös taloudellisten valtasuhteiden kautta: kuka hyötyy levottomuuksista, kuka hallitsee maata ja mineraalivaroja, kuka saa työpaikat, ja miten poliittinen valta kietoutuu taloudellisiin etuihin.
Hän vaatii myös kuolemanpartioiden lopettamista.
– Valtion on toimittava ennen kuin vieraantuminen syvenee. Sen on käytävä vuoropuhelua rauhanomaisesti protestoivien kanssa, jotta heitä ei rekrytoida, Rana sanoo.
Epäluulo on silti syvä.
– He haluavat levottomuuksien jatkuvan ja meidänkin turvautuvan väkivaltaan, Shashani sanoo.
Poliitikko Sanaullah uskoo, että muutokselle on vielä aikaa.
– Tapahtunutta ei voi peruuttaa, mutta asiat voivat parantua, jos valtio osoittaa johtajuutta, luopuu väkivallasta ja pitää lupauksensa.
Sovinto vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, sillä esimerkiksi vuonna 2023 esitetty ehdotus totuus- ja sovintokomission perustamisesta on yhä toteuttamatta.
uutiskirje 
