Viikon kysymys
Maailmassa on jälleen käynnissä ruokakriisi. Ruoka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kivunneet pilviin. Yksi ruokakriisiä synnyttävä tekijä ovat biopolttoaineet.
Onko aina niin, että bioenergian käytön lisääminen nostaa ruoan hintaa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Helena Kahiluoto?
– Bioenergian käytön lisääminen ei välttämättä nosta ruoan hintaa. Käytännön tilanne on kuitenkin, että bioenergian käyttö heijastuu ruoan maailmanmarkkinahintoihin. Edellisessä ruokakriisissä vuosina 2007–2008 ilmeni, että bioenergiabuumi vaikutti ratkaisevasti hintojen nousuun. Bioenergian käytön lisääntyminen lisää myös ruoan hinnalla spekulointia markkinoilla.
Miksi energiakäyttöön tarkoitettujen kasvien viljely vaikuttaa myös muiden viljelykasvien hintaan?
– Lyhyellä tähtäyksellä bioenergian käytön lisääminen nostaa sellaisten viljelykasvien hintoja, joita käytetään sekä ruokana että bioenergian raaka-aineena. Tällaisia ovat muun muassa eri viljalajit ja maissi. Pitkällä tähtäyksellä kaikkien viljelykasvien hinnat nousevat, koska olennaista on peltomaan käyttö. Jos peltomaata käytetään yhä enemmän energiakasvien viljelyyn, se on muusta viljelystä pois. Silloin näiden muiden viljeltyjen kasvien tarjonta vähentyy ja hinnat nousevat.
Miten bioenergiaa voisi tuottaa siten, että se ei nostaisi ruoan maailmanmarkkinahintoja?
– Bioenergiaa pitäisi tuottaa elintarvikeketjun sivuvirroista ja jätteistä. Se ei kilpaile ruoan tuotannon kanssa, eikä nosta ruoan hintoja. Ongelmana on, että tätä kautta bioenergiaa ei saada tarpeeksi eli sen potentiaali ei riitä. Esimerkiksi Suomessa olisi mahdollista kasvattaa sivuvirroista ja jätteistä tuotettavan bioenergian määrää huomattavasti. Olemme laskeneet, että Etelä-Savossa ja Satakunnassa lämmöntuotannosta näillä voitaisiin kattaa 15 prosentista yli 30 prosenttiin. Jos tämä käytettäisiin liikennepolttoaineisiin, sen osuus voisi olla noin kymmenen prosenttia.
Neste Oil mainosti ahkerasti muutama vuosi sitten, että sen biodieselissä käytetään paljon elintarviketeollisuuden jäterasvoja, mutta käytännössä biodiesel onkin toiselta puolelta maailmaa rahdatusta palmuöljystä valmistettua. Miksi ”sivuvirtojen” ja jäterasvojen käyttö on niin vaikeaa, eikä sitä käytännössä juuri harrasteta?
– On muistettava, että bioenergiasektori on vasta muotoutumassa. Sivuvirtojen hyödyntäminen vaatii aikamoista järjestelmän muutosta. Talteenotto ja hyötykäyttö on vaikeaa organisoida käytännössä. Jätteiden ja sivuvirtojen käyttö on iso muutos, joka vaatii monilta toimintatapojen ja ajattelutapojen muutosta.
Onko metsästä hankittava biomassa järkevin biopolttoaineiden raaka-aine?
– Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen lisäksi bioenergiassa kannattaa hyödyntää metsäteollisuuden sivuvirtoja. Metsäteollisuudessa ongelmana on, että puumassalle on aina vaihtoehtoisia käyttökohteita. Eli bioenergiakäyttö ei ole ainoa hyödyntämisen vaihtoehto kuten elintarviketeollisuuden jätevirroissa. Eli metsäsektorin sivuvirrat eivät ole uutta potentiaalia, vaan ovat jostain muusta käytöstä kuten sellun valmistuksesta pois.
uutiskirje 
