Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Jessi Jokelainen arvostelee sitä, että pääministeri Petteri Orpon epäsuhtaisempaa tulonjako- ja leikkauspolitiikkaa kuin yksikään hallitus ennen tätä” (kok.) hallitus tekee leikkauksia ilman vaikutusten arviointia, vaikka nykyään siihen olisi olemassa välineitä.
Jokelainen puhui tiistaina eduskunnan täysistunnossa, kun eduskunta käsitteli välikysymystä hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta.
– Yleensä aiempien hallitusten virheitä on tapana käyttää ohjenuorana siihen, kuinka jatkossa ei tule toimia. Orpon hallitus on sivuuttanut kaikki mahdolliset opinpaikat ja tekee epäsuhtaisempaa tulonjako- ja leikkauspolitiikkaa kuin yksikään hallitus ennen tätä, Jokelainen sanoi.
"Vaihtoehtoja on kyllä esitetty, mutta ne eivät hallitukselle käy."
Velkasuhde kasvaa
Jokelainen muistutti siitä, että 1990-luvun alussa valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok.) johdolla toteutettujen sopeutustoimien vaikutukset tuntuvat yhä, yli 30 vuotta myöhemmin. Hän totesi, että talouskurin aika ei ole sen jälkeenkään päättynyt. Velkasuhde on jatkanut kasvuaan, väestö ikääntyy, oppimistulokset heikentyvät. Hyvinvointivaltio ei ole entisellään.
– Viinasen aikana tehtyjä talousvalintoja on jälkeenpäin arvosteltu siitä näkökulmasta, millaisia kasautuvia kuluja lapsiperheiltä ja kaikkein köyhimmiltä leikkaamalla tuotettiin tulevaisuuteen. Silloin ei ollut käytössä välineitä vaikutusarviointiin, ja leikkauksia tehtiinkin, asiantuntijoita lainatakseni, niin sanotusti perstuntumalta, Jokelainen sanoi.
Hän korosti, että nykypäivän lainvalmistelussa on mahdollista teettää vaikutusarvioinnit eri toimenpiteille ja niiden yhteisvaikutuksille. Silti Orpon hallitus on joko sivuuttanut arviot tai jättänyt ne kokonaan teettämättä.
– Välineet ovat olemassa, ja silti Orpon hallitus on valinnut soveltaa Viinasen ajan perstuntumaa. Jonkinlainen suhteellisuudentaju lama-ajan hallituksella sentään oli, ja taloustalkoisiin osallistettiin kaikki: rajujen leikkausten lisäksi hyvätuloisimpien verotusta korotettiin. Orpon hallitus ei ole ottanut tästä onkeensa, Jokelainen sanoi.
Jälkiä korjataan yhä
Jokelainen huomautti, että Viinasen jälkiä korjaillaan edelleen. Hän totesi Suomen olevan jälleen tilanteessa, jossa maksajiksi joutuvat ne perheet ja lapset, jotka jo valmiiksi tarvitsevat kaikkein eniten hyvinvointiyhteiskunnan kannattelua. Näiden ihmisten suvuissa on kärsitty ylisukupolvista köyhyyttä jo Viinasen ajoista lähtien.
– Orpon hallitus on perustellut talouspoliittista linjaansa pakolla, Jokelainen sanoi.
– Vaihtoehtoja on kyllä esitetty, mutta ne eivät hallitukselle käy, koska ne eivät ole samoja kuin kokoomuksen käsitys kestävästä taloudenhoidosta.
Jokelaisen mukaan leikkaamisesta on tullut ikään kuin synonyymi vastuulliselle taloudenhoidolle. Hänen mielestään kestävää taloudenhoitoa olisi suhteuttaa leikkaukset ja investoinnit suhdanteeseen ja panostaa rakenteisiin, joilla tuotetaan pitkän aikavälin kasvua ja kestävää työllisyyttä.
– Kestävää taloudenhoitoa olisi rakentaa sosiaaliturva niin, että kenen tahansa on sujuvaa osallistua kykynsä mukaan työmarkkinoille. Kestävää kasvua olisi huolehtia kansan hyvinvoinnista niin, että velkaa ei tahtomattamme kasvateta tulevien vuosikymmenten hallitusten ratkottavaksi. Kestävää taloudenhoitoa on hoitaa taloutta ihmisten, ei vain kylmien lukujen ehdoilla, Jokelainen totesi.
lehti 