Helsingin Sanomain otsikko tiivistää tuoreimman kannatuskyselyn tärkeimmän asian: ”Vasemmistoliitto rikkoi ennätyksen, kannatus uuteen lukemaan”. Keskiviikkona julkaistu kannatusmittaus on jälleen yksi osoitus vasemmiston nousukiidosta.
Vasemmistoliitto rikkoi nyt 11 prosentin rajan. Yksittäistä lukua tärkeämpää on se, että vasemmiston kannatus on noussut suht tasaisesti pitemmän aikaa. Se kertoo suunnasta.
Selvä linja
Vasemmistoliitto on jo pitemmän aikaa saanut tunnustusta kokoomuksesta ja perussuomalaisista, että puolueella on selvä linja. Toki on huomattava, että oikeisto käyttää tätä aseena demareita vastaan. Siitä huolimatta – kun oikeistokin jakaa kiitosta – on moni asia kunnossa.
Selvimmin vasemmistoliiton linja näkyy talouspolitiikassa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Talouspolitiikan puolella vasemmisto jäi ainoana ulos niin kutsutusta velkajarrusta, johon kaikki muut eduskuntapuolueet sitoutuivat.
Sopimuksen mukaan tulevalla vaalikaudella tulee tehdä 8–11 miljardin sopeutus. Jos pitää tavoitetta järjettömänä, on ainoa vaihtoehto vasemmistoliitto. Ei ihme, että SDP:n vasen laita vuotaa. Ja heti perään on todettava, että demarit ovat HS:n gallupissa ylivoimainen ykkönen yli 24 prosentin kannatuksella.
Talouslinjan lisäksi vasemmistoliitto on johdonmukaisesti vastustanut hallituksen ajamia esityksiä, jotka ovat koskeneet ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi käännytyslaissa SDP oli hallituksen kanssa samalla puolella, vasemmistoliitto ei. Samoin kävi, kun Suomi irtautui maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Kiinnostavatko ihmisoikeudet ja perustuslaki? Vasemmistoliitto on vaihtoehtosi.
Vaalipohdintaa
Kaiken hyvän jälkeen tulee perinteinen lisäys. Mutta.
Eduskuntavaaleihin on vielä paljon aikaa. Moni asia ehtii vielä muuttua, kun puolueet kääntävät katseen kunnolla kohti vaaleja. Ja nyt vasemmistoliitto on taatusti muiden puolueiden tutkalla. Se tarkoittaa myös suoria hyökkäyksiä puoluetta vastaan.
Vasemmistoliitto on puhunut paljon etenkin kolmesta vaalipiiristä. Satakunta, Keski-Suomi ja Lappi ovat paikat, jotka mainitaan melkeinpä jokaisessa vaalipohdinnassa. Eikä syyttä, koska mainituissa vaalipiireissä vasemmistoliitto menetti kansanedustajan paikkansa keväällä 2023.
Kuten puolueen ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa muistutti, menetetyt vaalipiirit on hyvin vaikea voittaa takaisin. Tehtävä vaikeutuu entisestään, jos siinä ei onnistu heti seuraavissa vaaleissa.
Myös Uusimaa on vaalipiiri, jossa vasemmistoliitolla on paljon voitettavaa. Kun kansanedustajia valitaan peräti 37, voi melko pienellä kannatusnousulla saada useamman kansanedustajan. Arhinmäki tiivisti podcastissa Uudenmaan erityispiirteen: siellä on vahvoja alueellisia ehdokkaita, minkä lisäksi siellä pärjää yleisesti tunnettu ehdokas. Suuri yllätys ei ole, jos vasemmisto nimeäisi useammankin jälkimmäistä edustavan ehdokkaan.
Keskiössä on se, miten HS:n gallupissa tullut 11 prosentin kannatus valtakunnallisesti jakautuu.
Henkinen raja rikki
Kaikki Uusiksi -podcastissa Arhinmäki nosti esiin myös äänestämiseen liittyvän tärkeän asian. Vasemmistoliiton äänestäminen on pitkään ollut todella vahva kannanotto. Vihreiden ja demarien äänestäminen ei sellainen ole.
Eurovaaleissa vasemmistoliitto sai Li Anderssonin huiman suosion siivittämänä 17,3 prosenttia äänestäjistä antamaan äänensä vasemmistolle. Nyt vasemmistoliitto on monelle hyvällä tapaa puolue muiden joukossa – sellainen, jota on helppo äänestää. Se ei ole huono asia.
uutiskirje 
