Kuuba on viime vuosina uudistanut lhbtiqa+-yhteisöä koskevaa lainsäädäntöään tavalla, jota pidetään Latinalaisessa Amerikassa poikkeuksellisen edistyksellisenä.
Vuoden 2019 perustuslaki kielsi syrjinnän muun muassa sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella. Sen jälkeen maassa on hyväksytty sateenkaariyhteisön oikeuksia laajentava perhelaki, avusteista lisääntymistä koskeva asetus sekä vuoden 2023 viestintä- ja kansanterveyslait.
Monille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville kuubalaisille syrjintä on silti edelleen osa jokapäiväistä elämää.
– Kohtaamme samat vaikeudet kuin kaikki muutkin maamme asukkaat: sähkökatkoja, vesiongelmia ja elinkustannusten nousua. Sen lisäksi talouskriisi vaikeuttaa jo myönnettyjen oikeuksien toteutumista käytännössä, Kuuban lesbo- ja biseksuaalisten naisten verkoston RMLB:n koordinaattori Teresa Fernández sanoo.
Hedelmöityshoidot huolettavat
Lääkäri ja seksuaalioikeusaktivisti Alberto Roquen mukaan pula lääkintätarvikkeista ja terveydenhuollon henkilöstöstä vaikuttaa myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen hoidon saantiin, kuten sukupuolta korjaaviin hoitoihin sekä hedelmöityshoitoihin, joihin naispareilla on nyt oikeus.
Fernándezin mukaan juuri hedelmöityshoitoon pääsy on tällä hetkellä yksi suurimmista huolenaiheista.
– Olemme taistelleet pitkään saavuttaaksemme nämä oikeudet, mutta nyt niiden toteutuminen on mahdotonta. Samalla monen biologinen kello tikittää.
Roquen mukaan viranomaiset eivät ole kertoneet avoimesti, miten niukkoja resursseja aiotaan jakaa.
– On ymmärrettävää, jos jotakin tuotetta ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Tilanne aiheuttaa silti turhautumista ja epätoivoa, koska näiden ihmisten aikaa kuluu koko ajan hukkaan, hän kertoo.
Seksuaalikasvatuksen uudistus jäi kesken
Yksi lhbtiqa+-aktivistien huolenaihe on seksuaalikasvatus. Kuuban opetusministeriö hyväksyi vuonna 2021 ohjelman, jonka tarkoituksena oli tuoda kouluihin sukupuoli- ja ihmisoikeusnäkökulmaan perustuva kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus.
Ohjelman käyttöönotto on kuitenkin lykkääntynyt. Viranomaiset ovat perustelleet viivästystä talouskriisillä, pandemian seurauksilla sekä oppimateriaalien ja opettajakoulutuksen puutteella.
Roquen mukaan talouskriisiä on käytetty tekosyynä jo vuosikymmeniä. Ongelmana on resurssien lisäksi opetuksen sisältö, sillä kouluissa annettava vähäinen seksuaalikasvatus ei ole kokonaisvaltaista eikä osallistavaa.
– Opetus on edelleen konservatiivista, kaavamaista ja vahvasti biologiseen näkökulmaan painottuvaa, Roque sanoo.
Fernándezin mukaan kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa opetukseen ovat rajalliset.
Sillä välin RMLB yrittää levittää tietoa omien hankkeidensa kautta. Verkosto on esimerkiksi laatinut esitteen häirinnästä Santa Claran kaupungissa toteutetussa hankkeessa.
– Pyrimme lähestymään ihmisiä, tuomaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen todellisuuksia näkyviksi ja tarjoamaan tukea, Fernández sanoo.
Syrjintä jatkuu erityisesti työelämässä
Vaikka Kuuba on hyväksynyt useita syrjintää kieltäviä lakeja, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä näkyy edelleen erityisesti työelämässä. Ongelma on usein vaikeasti todistettavissa.
– Syrjintä tapahtuu peitellysti. On hyvin vaikeaa todistaa, että sinua syrjitään siksi, että olet lesbo, Fernández sanoo.
Hänen mukaansa työnhakijat torjutaan hienovaraisilla perusteilla.
– Ihmiset hakevat työtä, mutta koska heidän sukupuoli-identiteettinsä ei vastaa kuubalaista ihannetta, heille väitetään, että työpaikka on jo täytetty.
Kesällä 2023 Kuuba perusti oikeusministeriön alaisuuteen kansallisen oikeusavun yksikön suojelemaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten syrjinnän uhreja.
Roquen mukaan järjestelmä on heikko, eivätkä ammattilaiset ja apua tarvitsevat kohtaa. Tästä on esimerkkinä viime vuonna avattu sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille tarkoitettu toimisto, jolla on jo 40 toimipistettä eri puolilla maata.
Havannassa työskentelevän asianajajan Ana Isabel Zamoran mukaan toimiston tehtävänä on tarjota oikeudellista neuvontaa, oikeudellista edustusta ja tukea väkivallan uhreille.
Ensimmäisten kuukausien aikana tapauksia on tullut kuitenkin vain noin 20.
– Toiminta ei ole vielä saanut sellaista näkyvyyttä kuin toivoisimme. Pelon, häpeän ja stereotypioiden vuoksi uhrit eivät hakeudu paikkoihin, joista he voisivat saada apua, Zamora sanoo.
Aktivistit pelkäävät lakien jäävän symboleiksi
Fernándezin mukaan uusi työntekijöitä koskeva lakiluonnos voisi parantaa sateenkaari-ihmisten asemaa työelämässä.
Lhbtiqa+-aktivisteja kuultiin lain valmistelussa seksuaalikasvatuksen keskuksen (Cenesex) kautta, ja heidän ehdotuksiaan sisällytettiin luonnokseen.
– Meidän on löydettävä keino estää syrjintä työelämässä sukupuolen vuoksi, Fernández sanoo.
Lakiluonnos kieltääkin syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella.
Roque kuitenkin pelkää, että ongelma voi toistua myös uuden lain kohdalla.
Hänen mukaansa vuoden 2013 työlainsäädäntö jäi puolitiehen, koska asetuksia sen toimeenpanosta ei koskaan laadittu.
– Kuubassa ei seurata syrjintää järjestelmällisesti. Se on suuri ongelma, joka on edelleen olemassa, vaikka lakeja on hyväksytty jo vuosien ajan, hän toteaa.
uutiskirje 
